Johdatus 7 – Yhteenveto

Tässä johdatuskurssin viimeisen luennon kuvat. Kurssipalautetta voi antaa vaikka tämän postauksen kommentteihin. Optimaan kirjoittelin asiasta vähän lisää, ja sinnekin laitoin Musiikin laitoksen kurssipalautesivun oikean osoitteen, se kun oli luennolla diassa väärin. Korjasin tuon osoitteen myös tuonne dioihin, eli sielläkin nyt oikea osoite.

Kurssipalaute on tärkeää, ja auttaa kurssien kehitystyössä. Pidin tämän kurssin nyt ensimmäistä kertaa, ja itse asiassa tämä on ensimmäinen koskaan pitämäni yliopistokurssi, joten kaikki kommentit, niin positiiviset kuin negatiivisetkin ovat todella tervetulleita. Kehitysehdotukset ja ideat otetaan myös avoimesti vastaan.

Testing last.fm widgets…

Web 2.0 provides many interesting ways to study taste in music and patterns and habits of listening to music. Dividing music into genres is an activity that music makers, vendors and researchers are interested in doing, although their motivations might be very different. Early musicologists were obsessed about musical style and finding objective ways to categorise works and composers. The activity goes on, and now we do that socially. Most online music shops use metadata, or names of artists, songs, years of release, and genres so that customers can search for music they might like to buy. The genre allocations in iTunes for instance are sometimes quite ridiculous. Rufus Wainwright is rock while Maija Vilkkumaa is pop. A genre of a song turns into soundtrack once it has been released on one. Of course you could assign your own labels for the genres, which is where things get interesting.

But for your own purposes you don’t necessarily want to do that, but as soon as there is a social purpose for it, our motivation to spend time doing tedious categorisation increases. And therefore, in last.fm, people are using tags to categorise their music, and these tags are now being researched. See last.fm blog entry on the topic.

I’m now getting interested in the various ways in which we could obtain, process and analyse the eams of data people leave behind in last.fm when they use it. Just looking at my own iTunes listening behaviour (more than 11 000 songs played) after I had my iTunes play history scrobbled to last.fm was interesting. And perhaps mostly so because I think it is different from how I would reply to a questionnaire about my music listening. From methodological point of view, this is important. And from social psychological point of view, the opportunities that a community based on what music people listen to gives, are immense. People are being linked based on their musical tastes. In the “real world”, the causation often goes to the other direction. How does it influence your music listening that you know your choices are being scrobbled and made available to the world? That when you look at anyone else’s profile you see you “musical fit” with that person? That your friends and “neighbours” are being constantly ranked based on how much music you share during a given week?

A lot to do there, I’d say. I’ll test some of the widgets that last.fm provides here. If you are not satisfied with the audience last.fm gives your musical identity, you can broadcast your habits ever wider, by adding these widgets to your Facebook or MySpace profiles or your blogs.

OK, so after about an hour of trying, it turns out that last.fm widgets are not supported in wordpress.com. I’ve tested them now on my Blogger blog, and they seem to work. It is not as pretty but there’s an RSS feed of my recently played tracks at the bottom of the sidebar. The data about what and when we have played can thus be exported in a number of formats, in RSS, XML, txt etc.

Ohjausaikojen varaaminen Korpissa

Rakas kurssi- ja opintotietojärjestelmämme Korppi mahdollistaa kaikenlaisen kursseihin ja opintoihin liittyvän hallinnoinnin kätevästi sähköisesti – edellyttäen, että sekä opettajat että opiskelijat osaavat sitä käyttää. Kursseille ilmoittautuminen käy opiskelijoilta rutiinilla, samoin kurssien tietojen päivittäminen ja tilanvaraukset opettajilta. Harvemmin käytettyjä toimintoja ei kuitenkaan aina muista, eivätkä ne välttämättä ole aina intuitiivisesti monipolvisesta Korpista löydettävissä. Korpin omat ohjeet ovat varsin hyvät, mutta erityisen haasteen tuo se, että Korppi näyttää erilaiselta riippuen siitä, oletko kirjoittautunut sisään opiskelijana vai opettajana. Näin opettajalla ei ole helppoa mahdollisuutta aina varmistaa, onnistuiko jonkun toiminnon luominen, eli löytyykö se opiskelijan Korpista helposti. Yksi näistä vastikään päänahan kutinaa aiheuttaneista toiminnoista oli ohjausaikojen laittaminen varattavaksi Korppiin. Kun ratkaisu nyt löytyi, laitan sen tänne talteen tulevia kertoja varten.

Opettajalle prosessi on helpompi kuin opiskelijalle. Tarvitsee vain valita sivupalkista Opetuksesi –> Ohjauksesi, ja klikkaamalla näyttöön tulevaa “Ohjausaikojen hallintaan…” -linkkiä voi kalenterista ruksata tarjolle laitettavat ajat. Asetuksista voi valita varattavan ajan pituuden, paikan jne. Kätevällä varausaikojen kopiointitoiminnolla voi varattavat ajat monistaa viikolta toiselle, eli ne tarvitsee raksia kalenterista vain kerran, mikäli käyttää samoja ohjaustunteja useammalla viikolla. Aikoja voi jälkeenpäin muokata klikkaamalla niitä omassa kalenterissa. Mikäli ajan joutuu perumaan jonkun jo varattua sen, järjestelmä lähettää siitä ajan varanneelle opiskelijalle viestin.

Opiskelijalle on vain hieman haastavampaa löytää tarjolla olevat ohjausajat. Valitsemalla Kalenteri –> Ohjausajat, avautuu allaolevan näköinen ruutu.

Ryhmävalikosta löytyvät kaikki ryhmät, joihin käyttäjä on asetettu, ohjausaikaa varatessa tietysti käytetään omaa nimeä, ei varata ohjausaikaa esim. kaikille tiettynä vuonna opinnot aloittaneille. Kurssivalikosta valitaan kurssi, jolle ohjaus kuuluu. Tämä valinta tehdään oikean opettajan löytämiseksi – voi siis käyttää myös sen alla olevaa nimihakua. Opettajan ei myöskään ohjausaikoja tarjolle asettaessaan tarvitse valita kurssia, jolle ohjaus kuuluu, kurssitiedot ovat tässä vain hakua varten. Klikattaessa “Hae valitun kurssin ohjaajat” -painiketta (1) tai “Hae nimen mukaan” painiketta, alariville Ohjaajavalikkoon tulee lista ko. kurssin ohjaajista tai hakuehdot täyttävistä opettajista. Valitaan niistä oikea ja klikataan “Näytä ohjaajan varattavat ajat” (2).

Nyt sivulle avautuu kalenteri, kuten kuvassa alla.

Klikkaamalla varattavaa aikaa varaus tehdään ja se tallentuu sekä opiskelijan että opettajan kalenteriin. Opettajan kalenterissa näkyy, kuka ajan on varannut. Mikäli varattavia aikoja on vasta seuraavalla viikolla, tulee kalenterin päälle ikävännäköinen virheilmoitus: “Ohjaajalla ei ole varattavia aikoja valitulle viikolle!” Täytyy siis osata luovia kalenterissa oikeaan viikkoon, tähän voi käyttää viikkolinkkejä tai hypätä suoraan tiettyyn päivämäärään kirjoittamalla se laatikkoon.

Loppujen lopuksi siis yksinkertaista, kunhan muistaa oikean polun!

Johdatus 6 – Musiikkipsykologia II

Johdatuskurssin toiseksiviimeinen luento oli edellisen tavoin musiikkipsykologian laajasta aihepiiristä. Tällä kertaa teemoina olivat musiikin havaitseminen, musiikki ja tunteet sekä musiikkiterapia. Kutakin käsiteltiin hyvin pintapuolisesti. Ensi kerralla on vuorossa sarjan viimeinen luento, silloin pääosin yhteenvetoa aiemmilta luennoilta.

Alla luennon PowerPointit, ja tässä vielä linkki tuohon luennolla käytettyyn Shepard’s tone -nettidemoon.

FreeMind for dummies

Suositun kirjasarjan inspiroimana olen koonnut alle perusohjeet käsitekarttojen luomisesta FreeMind-ohjelmalla. Tämän monimutkaisempia operaatioita ei esim. proseminaarin tiedonhankintatehtävän tekemiseen tarvita, vaikka FreeMindissa toiminnallisuutta riittää monimutkaistenkin karttojen tekemiseen.

Mikäli vaihtoehtona olisi tehdä kartta wordillä, säästää FreeMind aikaa ja hermoja vaikka joutuisikin opettelemaan uuden ohjelman. Toivottavasti ohjeet osoittautuvat hyödyllisiksi, kuulisin mielelläni kommentteja aiheesta. Ajatuksena on jossain vaiheessa täydentää näitä ohjeita, mikäli tarvetta syntyy. Lisäohjeita ja esimerkkejä nimenomaan FreeMindin käyttöön on löydettävissä projektin sivuilta, ja käsitekartoista yleensä tuossa aiemmassa postauksessa mainituista linkeistä.

Johdatus 5 – Musiikkipsykologia

Tämä luento ei oikein muodostanut ehjää kokonaisuutta samalla tavoin kuin pari aikaisempaa, toivottavasti ensi maanantain luento auttaa sitomaan irtonaiset ajatuslangat yhteen. Korvaustehtävä on nyt Optimassa, tällä kertaa kysymyksenä on: Kuvaile lyhyesti kognitiivista ja musiikillista kehitystä selittävät mallit (Piaget / Hargreaves, Bruner / Bamberger).

Kuten aiemmillakin kerroilla, olen hieman selventänyt ja kirjoittanut auki PowerPointissa käsiteltyjä asioita ao. kalvojen muistiinpanokohtaan. Tuossa allaolevassa SlideShare-esityksessä niitä ei tietysti näy, mutta koko tiedoston voi ladata tuosta tai Optimasta, ja muistiinpanot (notes) näkyvät perusnäkymässä itse dian alla.