Tutkijan työkalut 1 – Viitetietokannat

Kirjoitan tässä sarjassa opiskelijan ja tutkijan (tutkija = ikuinen opiskelija) elämää helpottavista uusista työkaluista. Tutkimustiedosta suurin osa löytyy jo verkosta ja sen löytämiseen ja jäsentämiseen on käytettävissä hyviä työkaluja. Samoin tutkijalle tärkeä verkostoituminen onnistuu pitkälti netissä. Tämä ei ole mikään kattava esittely tarjolla olevista systeemeistä, vaan pikemminkin suosittelulista työkaluista, joita itse hyödynnän tai olen kokeillut. Ehkä hieman epäloogisesti aloitan viitetietokannoista, ja annan metodikurssia silmälläpitäen hieman täsmällisempiä käyttöohjeita. Kommentit, vinkit ja omat kokemukset ovat erittäin tervetulleita!

Viitetietokannat: BibDesk ja RefWorks

Tutkimusraportin kirjoittamisessa yksi työläimmistä vaiheista on koota kaikki työssä käytetyt lähteet lähdeluetteloksi. Mikäli tämän haluaa tehdä käsin, on edessä hurja urakka: kaikkien lähdeviitteiden ja lähdeluettelon pitää olla pilkulleen oikein, lisäksi tekstissä olevien viitteiden ja lähdeluettelon on pidettävä yhtä. Ja jos lähdeluettelon luomisen jälkeen tekee tekstiin muutoksia, esimerkiksi lisää tai poistaa viitteitä, täytyy tarkistus tehdä uudestaan. Kandityötä laajemmassa raportissa tämän kaiken vaatima työmäärä muodostuu järjettömäksi, mutta onneksi on järjestelmiä, jotka tekevät tämän työn automaattisesti.

Syksyn sävel

Syksyisenä junamatka-aamuna mielessä pyörii joskus hassuja ajatuksia…

Syksyn sävel

Kampus täyttyy askelista,
elämä on tutkimista,
pane käsi tähän, istu hiljaa.

Libriin mennään aamuteelle,
leffaliput osallistuneelle.
Nyt on elokuu, ja minä olen peeaa.

En ilosta tutki, en surusta tutki,
jos tutkin, niin tutkin muuten vaan,
ja tohtori oon, ennenkuin huomaatkaan.

Häntä skannasin paljon, sua mocappaan ehkä enemmän
olen vielä vähän aikaa FM.

Ota minut pätkäduuniin,
vaikka nousen aina juniin,
nyt on deadline ja minusta näkee sen.

EMG-piuhat kiinni sinuun,
ANOVAtkin uskoo minuun,
vaikkei mulla aina riitä N.

En ilosta tutki, en surusta tutki,
jos tutkin, niin tutkin muuten vaan,
ja tohtori oon, ennenkuin huomaatkaan.

Häntä lainasin paljon, sua referoin joskus enemmän
olen vielä vähän aikaa FM.

<wiimote soolo>

Meille annettiin paljon, nyt jo vaaditaan paljon enemmän
anna lisää rahaa, OKM!

Säv. & alkup. san. Juice Leskinen, muokatut sanat TH.

Spotify

Wasn’t social media supposed to be social?

Last weekend a citizens’ web activist Ray Beckerman wrote about the recent changes Twitter made on their main website, reflecting the strategies they have adopted for future development of the micro-blogging platform. According to him, these changes mean that Twitter is turning its back on facilitating social interaction and is trying to become a hub for news, entertainment etc., in other words, a place where people passively consume information.

Earlier, in August, another well-known web persona Leo LaPorte shared his moment of reckoning, after being cut off from Google Buzz for almost a month and not noticing it. Neither did any of his 17 000+ followers notice. From his eye-opening story a question arises: would he have noticed that the communication channel was broken, if he had actually used it for communication rather than broadcasting?

Erityinen tutkimusmenetelmä

Tällä kummallisella nimellä kulkeva kurssi käynnistyi viime viikolla. Kurssikoodia MUSS022 ylpeänä kantavalle kurssille on annettu lisänimi “Kokeelliset ja kyselymenetelmät”. Koodin ja pääotsikon alla kun on opetussuunnitelman mukaan mahdollista käsitellä mitä tahansa menetelmiä, myös itseopiskeluna, kunhan tarkastelutapa täyttää osaamistavoitemääritelmät, eli on aineopintojen metodikurssia syventävämpi ja suhteellisen spesifi.

Kurssilla toisena opettajana on huippuyksikön jatko-opiskelija Jonna Vuoskoski, ja kurssin on tarkoitus toimia resurssina niille, jotka ovat innostuneet empiirisestä tutkimuksesta, kokeiden tekemisestä tai kyselyistä erityisesti. Näiden menetelmien käyttö ei ole ihan helppoa, vaikka esimerkiksi gradututkimuksen ytimeksi koe tai kysely sopiikin erittäin hyvin.

Kurssilla käydään läpi yleisiä asioita kokeiden ja kyselyiden laatimiseen ja käyttöön liittyen, mutta pääpaino on kurssilaisten omien tutkimusten edistämisessä. Kurssin sisältö onkin poikkeuksellisen suurelta osin tarkoitus räätälöidä kurssilaisten tarpeiden mukaan.

Kurssille ehtii vielä mukaan, vaikka ensimmäinen kerta pidettiinkin jo. Ensi tiistaina klo 12 luokassa M216 on tarkoitus keskustella tutkimuskysymyksistä ja siitä, kuinka tutkimuskysymyksistä päästään koeasetelmiin. Kannattaa tulla mukaan, jos gradussasi tai kandityössäsi haluaisit toteuttaa kokeen tai kyselyn!

Why digging up primary sources is important?

When writing a thesis, a chore that always takes more time than predicted is building the bibliography. Even with good software to manage your citations and references (EndNote, RefWorks, JabRef etc.), peppering your text with references and engaging in discussion with your sources takes time. (I often wonder how it was even possible to do research before ScienceDirect, BibTex and Google Scholar).

A researcher is a part of a network and a link in a chain. We build on other researchers’ work and provide a service of collating information from numerous sources, making interpretations and value-based judgments on the way. Some papers wind up being generally accepted as “canonical” in the field, these are the ones read by every journal club and quoted in every paper and thesis on the topic. Others are forgotten or live on as curiosities, mentioned for entertainment value or as “sign of the times past”.

Lukuvuosi 2010-2011

Uusi lukuvuosi on alkamassa ja kurssit käynnistymässä. Musiikkitieteen uusi, uljas vuosi pyörähtää todenteolla käyntiin keskiviikon (8.9.) infotilaisuuden myötä. Heti koko laitoksen infon jälkeen klo 10, uusi professorimme Tuomas Eerola ja lehtori Riitta Rautio tapaavat opiskelijoiden kanssa. Asialistalla on paitsi yleistä infoa lukuvuoden opinnoista, myös muuta juttua tieteenalan tilasta ja tulevaisuudesta — musiikkitiede Suomessa täyttää 100 vuotta ensi keväänä!

Laitoksen verkkosivuille on laitettu taas paljon tavaraa opiskelusta, mm. musiikkitieteen opetusohjelma löytyy sivuilta. Jos tuosta ohjelmasta ei jostain syystä löydy sitä kurssia, joka opetussuunnitelman mukaan opintoihin kuuluisi, kannattaa käyttää joko Korpin tai Googlen hakua ja etsiä kurssia suoraan kurssikoodilla – tuo laitoksen sivujen opetusohjelmalistaus on automaattisen haun tulos, ja jos kurssin Korppi-sivulta puuttuu rasti tietystä kohtaa, se ei haussa näy, vaikka kurssi olisikin asianmukaisesti “olemassa”.

Olemme tehneet jälleen aiempaa kovemmin töitä varmistaaksemme, että kurssit aikatauluineen löytyisivät ajoissa Korpista. Pääsääntöisesti koko laitoksen opetus olikin Korpissa jo ennen juhannusta ja kursseille on voinut ilmoittautua elokuun alusta alkaen. Jonkin verran ohjelmaan tulee vielä korjauksia, kun ennakoitua suositummiksi osoittautuneita kursseja yritetään siirtää suurempiin saleihin, ja kun eri oppiaineiden välistä yhteensovitustyötä vielä tehdään. Ajantasainen tieto kunkin kurssin ohjelmasta ja aikatauluista yritetään saada mahdollisimman pian Korppiin, ongelmatapauksessa kannattaa kysyä suoraan kurssin opettajalta.

Tiedonvälitystä toivottavasti helpottaa se, että otamme laitoksella nyt laajasti käyttöön Korpin suoman mahdollisuuden luoda kullekin kurssille oma sähköpostilista, jonka kautta opettaja voi tehokkaasti pitää yhteyttä kurssilaisten kanssa. Näin myös yksittäisiä kursseja koskeva viestittely pysyy pois musa-listalta, mitä samalla toivottavasti parantaa myös musa-listan tehoa koko laitoksen asioita koskevana viestikanavana.

Itse pääsen musiikkitieteen meininkiin mukaan vasta ensi viikolla – tällä viikolla on vuorossa visiitti Leipzigiin, Max Planck -instituuttiin. Aiheena Human Cognition and Neuroscience -yksikön järjestämässä workshopissa on “New Perspectives on Joint Action and Task Sharing”. Mielenkiintoinen aihe, ja on mukavaa, että pääsen kutsuttuna puhujana tällaiseen pienelle ydinporukalle suunnattuun tapaamiseen. Kesän jättikonferenssi Seattlessa oli toisella tavalla hieno kokemus, mutta tällaisissa pienissä, aiheeltaan fokusoidummissa tapaamisissa voidaan paljon konkreettisemmin edistää tutkimusyhteistyötä. Tätä formaattia puoltaa sekin, että ala on ns. nuori, ja siksi kaikki kutsutut ovat kaltaisiani “junnuja”, joilla on tutkijanuraa vielä runsaasti edessäpäin. Kirjoittelen raporttia tänne reissun jälkeen, livenä voi seurailla twiittejä, mikäli niitä innostukseltani ehdin kirjoittaa.

Kuva: Nuuksio – tuo seutulipun päässä oleva kansallispuisto. TH