Sosiaalisen median kentälle rynnisti kesällä uusi tulokas, kun Googlen uusin viritys, Google+ avattiin. Kuten sittemmin hiljaisesti kuopattuun sähköpostinkorvaaja Google Waveen, oli myös plussaan valtava käyttäjäryntäys, vaikka se oli ja on vielä keskeneräinen. Mukaan pääsi vain kutsuttuna, ja kutsuja oli liikkeellä rajattu määrä. Nyt mukaan pääsee ilman kutsuakin. Mitäpä sosiaalinen verkostopalvelu olisikaan ilman käyttäjien sosiaalista verkostoa.
Mihin sitten tarvitaan uutta systeemiä, kun meillä on jo facebook, Twitter ja muut? Mielestäni plussassa on näihin verrattuna muutamia etuja, jotka tekevät siitä käyttökelpoisen työvälineen niin opetus- kuin tutkimustyössäkin. Kokeilemme plussaa yhdellä kurssilla paraikaa, joten ajattelin listata tähän hieman alustavia ajatuksia siitä, miten palvelua voisi yliopistolla hyödyntää.
Opetus- ja tutkimuskäyttö?
Plussan käyttöön on paljon ohjeita ja tutoriaaleja, hyvä paikka aloittaa on Googlen oma demo.
Yksi plussan houkuttelevista ominaisuuksista on se, että kontaktien jako eri piireihin (Circles) on tehty helpoksi, ja samoin on helppo hallita, mitä minkäkin piirin kanssa tekee. Näin voi esimerkiksi koota tutkimusprojektiryhmän tai kurssilaiset omaksi piirikseen ja touhuta keskenään ilman, että esimerkiksi kavereiden tai perheenjäsenten viestivirta tukkeutuisi tästä viestinnästä. Tämä on itselleni se “killer feature”, joka houkuttaa plussan käyttöön.
Toisaalta plussaa voi käyttää hieman Twitterin tapaan, eli voi jakaa linkkejä ja päivityksiä julkisesti ja toisaalta lukea muiden julkisia päivityksiä ilman, että näiden suhteiden tarvitsee olla vastavuoroisia. Tämä tarkoittaa, että Google+ toimii tietolähteenä ja uutiskanavana Twitterin tavoin, mutta sillä lisäyksellä, että plussassa kommentointi ja keskustelu onnistuu paremmin, ilman merkkirajoituksia ja selkeästi kommenttiketjuksi jäsentyen.
Näiden “rakenteellisten piirteiden” lisäksi plussan tietyt toiminnot tekevät siitä kiinnostavan työkalun. Videochattiin voi kutsua koko kurssin tai ryhmän samalla kertaa, ja nyt mukana on myös ruudunjako ja Google Docsin käyttö. Näin voi esimerkiksi luennoida/demonstroida asioita ryhmälle tai kirjoittaa ja suunnitella yhdessä.
Plussan miinukset
Itselleni yllätys ja monille pettymys on ollut se, että Google+ ei vielä kutsumenettelyn loppumisen jälkeenkään ole Google Apps -käyttäjien saatavilla. Näin ollen yliopiston opiskelijat eivät pääsekään Isa-postin mukana tulleen Google-profiilin kautta plussaan, vaan heidän täytyy sitä varten avata erillinen gmail-tili tai muu rinnakkainen google-profiili, jonka kautta pääsy sitten järjestyy. On syystäkin kummasteltu, miksi Google on rajannut kuumimman tuotteensa juuri maksavien asiakkaidensa ulottumattomiin. Meille tämä aiheutti vaikeuksia, kun tapaaminen piti käyttää tilien luomiseen ja kirjautumisongelmien setvimiseen sen sijaan, että olisi voitu pohtia, mitä plussassa sitten porukalla tekisimme.
Google+ vs. Facebook
Jalkapallo vai pituushyppy? Sosiaalisissa verkostopalveluissa ei ole niinkään kyse joko-tai -valinnoista, vaan yhä useammat ovat tavalla tai toisella läsnä useissa palveluissa. Nämä kuitenkin täydentävät toisiaan. LinkedIn ja Facebook ovat erilaisia, ja niin on myös Google+ näistä poikkeava. Käyttäjän näkökulmasta kysymys on siitä, missä ja minkälaisiin asioihin aikaansa haluaa käyttää. Kilpailun kiristyminen hyödyttää kuluttajaa, koska palveluiden laatu ja tominnallisuus paranevat, eikä useimmille ole ongelmaa siinä, että käy työasioista keskusteluja ammatillisessa verkostossaan LinkedInissä, postailee kissavideoita Facebookiin ja videochattaa Plussassa. Lisäksi on sovelluksia kuten Hootsuite tai Seesmic, joilla voi hallita läsnäoloaan useammissa verkostoissa ja esimerkiksi lähettää saman viestin kaikille kanaville.
Yritysten kilpailussa kyse on paljosta muustakin kuin vain sivustojen käyttäjämääristä tai mainostuloista. FB ja Google ovat jättiläisiä, jotka molemmat haluavat tulla internetin kuninkaiksi. Facebook haluaa tehdä kaikesta netin käytöstä sosiaalista ja FBn kautta jaettua, Google taas hakee sosiaalisesta potkua tavoitteeseensa järjestää kaikki maailman tieto. Kilpailussa mahdollisia häviäjiä ovat lähinnä pienemmät verkostopalvelut, joilla ei ole resursseja vastata tähän kilpavarusteluun.
Jyväskylän yliopiston uusi sähköinen tenttijärjestelmä on vihdoin käytössä. Ensimmäinen sähköinen tenttisuoritus Musiikin laitoksella pyörähti valmiiksi 9.12., kun hyväksytystä maturiteetista kirjattiin suoritus opintorekisteriin.
