Posterin muotoseikat

Posteri on visuaalinen esitys, tarkoitettu nautittavaksi yhdellä kulauksella. Posteria ei viedä mukaan luettavaksi riippumattoon tai kahvioon, niistä ei tehdä äänikirjoja.

Tässä esityksessä on viisi vihjettä posterin visuaaliseen suunnitteluun:

  1. Jäsentely eli lay-out
  2. Värit
  3. Tekstikoot ja tyypit
  4. Kuvien muotoilu
  5. Hyödyllisiä linkkejä

Graafinen suunnittelu on tietysti oma taiteenlajinsa, ja useimpien tutkijoiden lahjakkuus suuntautuu muille sektoreille. Nämä vinkit auttavat kuitenkin toivottavasti välttämään pahimmat sudenkuopat ja loppujen lopuksi selkeän ja luettavan perusposterin pystyy kyllä tekemään kuka vaan. Etenkin, jos käyttää valmista yliopiston pohjaa tai hyödyntää ammattilaisten apua – esim. osallistuu posterikurssille, jossa ammattilainen opettaa yliopiston pohjien käyttöä.

1. Lay-out

Kun posterin sisältö on valmiina, seuraava vaihe on suunnitella, miten tämän sisällön järjestäisi. Posterin rakenteen tulisi ohjata lukijan katsetta niin, että sisältö “tulee vastaan” oikeassa järjestyksessä. Mikäli posteri on jaettu palstoihin, on luonteva järjestys tottakai aloittaa vasemmalta ylhäältä ja edetä kohti oikeaa alanurkkaa palsta kerrallaan.

Sisältö jaetaan tekstikenttiin, kuviin ja taulukoihin. Nämä asetellaan niin, että katse löytää aina seuraavaksi vuorossa olevan elementin. Mikäli joku asia on isommalla kuin joku muu, on se silloin tärkeämpi.

Posterin taustan ja esim. tekstikehysten graafisin elementein voi vahvistaa tiettyä lukujärjestystä. Tämä on tärkeää etenkin silloin, jos järjestys poikkeaa tyypillisestä palstamallista, eli elementit on tarkoitus lukea riveittäin tai vaikka myötäpäivään kiertäen. Palstarakenteen voi esim. nostaa taustasta esiin käyttämällä palstan taustavärinä valkoista, ja koko posterin taustavärinä jotain muuta.

Posterin tulisi olla asettelultaan tasapainossa, eli vältä esim. sitä, että kaikki teksti on yhdessä reunassa ja kaikki kuvat toisessa. Posterihan voi olla joko pysty- tai vaakasuunnassa, eikä sen tarvitse välttämättä noudattaa IMRD-rakennetta tai edes tyypillistä palstajakoa. Luovuuden voi päästää, jos nyt ei valloilleen, ainakin hieman irti.

2. Värit

Holtittomalla värien käytöllä saa posterin näyttämään helposti koiran oksennukselta. Onkin hyvä rajoittaa käytettävien värien määrää. Jos kuvissa on paljon eri värejä, on syytä olla leikkimättä väreillä tekstissä. Yksi mahdollisuus on ottaa posterissa käytettävät värit posterin pääkuvan väreistä. Tämän voi tehdä vaikka netissä. Muutenkin on hyvä käyttää 3-4 värin palettia, josta poimii värit taustaan, otsikoihin, korostuksiin jne.

Stephen Few on kirjoittanut paljon värien käytöstä graafeissa, samoja periaatteita voi hyödyntää koko posteriin. (pdf)

3. Tekstikoot ja tyypit

Posteria tehtäessä täytyy koko ajan muistaa, että näyttelyssä posteria tarkastellaan matkan päästä. Posterin otsikon tulee olla luettavissa jo kaukaa ja leipätekstinkin parin metrin päästä. Näin fonttikokojen on oltava riittävän suuria. Minimifonttikokona voi pitää 18pt, mutta leipäteksti voi hyvin olla isompaakin.Posterin alkutiivistelmä on usein hieman suuremmalla kirjasinkoolla kuin varsinainen leipäteksti. Lähteet (joita posteriin ei yleensä laiteta puolta tusinaa enempää) voi laittaa hieman pienemmälläkin.

Leipätekstissä voi käyttää serif-kirjasintyyppejä (Times New Roman, Garamond jne.), jotka tekevät tekstimassasta helppolukuista. Otsikoissa toimii paremmin sans serif -fontti (Arial, Helvetica jne.), ja fonttikoko voi nousta toiselle sadalle.

Tekstityyppi on helppo tapa nostaa esiin tärkeitä avainsanoja ja kohtia. Lihavointia ja kursivointia kannattaa kuitenkin käyttää säästeliäästi, sillä tekstistä tulee helposti sekavan näköistä. Joka tapauksessa on tärkeää olla johdonmukainen ja käyttää aina samaa kokoa ja tyyppiä samalla hierarkisella tasolla oleviin teksteihin.

4. Kuvat

Valittaessa kuvia posteriin on erittäin tärkeää varmistaa, että kuvat ovat tarpeeksi hyvälaatuisia kestääkseen suurentamisen posterin kokoon. A0 tai A1 -kokoisissa postereissa kuvien vähimmäisresoluutio on 300 dpi luokkaa (toki riippuen kuvan koosta, lue täältä lisää). Yleisesti ottaen useimmat netissä olevat kuvat eivät ole riittävän tarkkoja kestääkseen suurennuksen posteriin vaadittavaan kokoon, vaan ne “pikselöityvät”.

Toinen juttu on sitten graafien ja taulukoiden muotoilu. Tästä olen kirjoittanut jo toisaalla. Yleisesti ottaen, esim. Excelin tarjoamat oletukset pylväsdiagrammista eivät toimi raportissa, mutta vielä huonommin posterissa. Esimerkiksi kaksivärinen tausta on turha ja näyttää sekavalta, etenkin jos posterin tausta on muu kuin valkoinen. Graafien värit kannattaa vaihtaa niin, että ne sopivat koko posterin värimaailmaan. Turhat apuviivat kannattaa siivota pois ja selitteet (legends) joko poistaa kokonaan tai asemoida datapisteiden lähelle.

Taulukoissa huonoin vaihtoehto on, että kaikki taulukon viivat on piirretty 0.5 pt viivoin, kuten officen oletusarvo on. Pystyviivoja ei usein tarvita lainkaan, ellei erottamaan datasarakkeita selitesarakkeista. Vaakaviivoja kannattaa niinikään käyttää säästeliäästi, mutta aksentoida niillä selvästi otsikko, selitteet ja data erikseen ja rajata taulukon loppu paksulla viivalla.

5. Linkit

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s