Opiskelijapalute – Kognitiivisen musiikintutkimuksen perusteet

Viime vuoden suuri uurastus, uusi opetussuunnitelma (OPS) on tänä vuonna saanut tulikasteensa. Tärkeä osa uuden OPSin testaamista on kurssipalaute. Laitoksella kerätään pian laajemminkin palautetta opinto-ohjauksesta yleensä, mutta olen kerännyt palautteen kaikista yksittäisistä kursseista ja myös seminaareista, mitä olen tänä vuonna pitänyt. Palautteen julkaiseminen on erinäisistä syistä jäänyt vähän myöhään, mutta tässä ja seuraavissa posteissa kuitenkin tuloksia.

Kurssin sisällön arviointia

Kognitiivisen musiikintutkimuksen perusteet -kurssi (MUSP041) on aiemman OPSin Näkökulmia musiikintutkimukseen -kurssin jälkeläinen. Näkökulmien opintopistemäärä tuplattiin ja luonnontieteellinen ja humanistinen näkökulma saivat kumpikin oman kurssinsa.

Nyt olikin mahdollisuus käydä akustiikan ja psykoakustiikan perusteita rauhallisemmin läpi, ja tarkastella musiikin havaitsemiseen, prosessointiin ja esittämiseen liittyviä asioita monipuolisemmin ja vähemmällä kiireellä kuin aiemmalla kurssilla. Lisäksi kurssi tuntui antavan hyvän mahdollisuuden testata jo jonkin aikaa muhinutta ajatusta kirjoituttaa osana kurssisuoritusta artikkeleita Wikipediaan. Kirjoitan tuosta kokeilusta oman juttunsa, palautteen valossa se oli monille kurssin paras osa, ja palautteesta innostuneena aion kehitellä konseptia edelleen tulevia kursseja silmälläpitäen.

Käytin palautteen keräämiseen jo pari vuotta käytössä ollutta lomakepohjaa, koska se on varsin nopea täyttää, mutta antaa kuitenkin hyvin tietoa. Kyselyyn vastasi 14 kurssilaista, kahta lukuunottamatta musiikkitieteen pääaineopiskelijoita.

Ensin haarukoitiin adjektiiviparein vastaajien luonnehdintaa kurssista. Nämä vastaukset kuvassa 1 alla. Keskiarvojen lisäksi kuvassa vastausten keskihajonta ilmaistuna “hipsuin”.

palautegraafi1

Kuva 1. Kurssin sisällön luonnehdinnat - keskiarvot +/- keskihajonta

Erityisen tyytyväinen olen siihen, että kurssia pidettiin mielenkiintoisena, varsin tarpeellisena, suositeltavana ja uusia näkökulmia tuovana. Loogisuuteen jäi vielä petraamista, samoin ehkä kurssin vaikeus selittää osin tuon viimeisen, innostava-lannistava -parin vastausten suurta hajontaa. Sisällöllisesti muokattavaa on aina, mutta näyttäisi, että ollaan oikealla tiellä!

Kurssin opintopistemitoitus lienee varsin hyvin kohdallaan sisältöön nähden, kun kurssin tiiviys arvioitiin keskivaiheille. Kurssin sisältö on vaikeaa, humanistiselle oppiaineelle poikkeuksellisen luonnontiedepainotteista. Vaikka kurssilla ei lasketa tai opetella yhtälöitä, vaatii ilmiöiden ja niiden tutkimisen ymmärtäminen ainakin jonkin verran “luonnontieteellistä ajattelutapaa”. Sitä edellyttää myös kaavioiden ja taulukoiden lukeminen, jota harrastettiin niin luennoilla kuin kirjallisessa materiaalissakin. Ensimmäisen vuoden kurssiksi tämä on haastava, mutta opiskelijoiden mielestä ei kuitenkaan kohtuuttoman vaikea, vaikka keskiarvo vaikean puolella onkin.

Kommenteissa erityisen hankalana pidettiin englanninkielisen kirjallisen materiaalin läpikäymistä. Artikkeleissa on muutenkin paljon uutta sanastoa, ja kun se vielä tulee vieraalla kielellä, vie tekstien lukeminen erittäin paljon aikaa. Etenkin aivotutkimusaiheinen teksti todettiin liian vaikeaksi. Tältäkin osin palaute vaikuttaa suoraan ensi vuoden kurssin sisältöön: suomenkielisen tai ainakin helpommin ymmärrettävän materiaalin metsästys jatkuu ja kirjallisesta materiaalista keskusteluun varataan aiempaa enemmän aikaa. Pohdin myös, voisiko kirjallista materiaalia ja Wikipedia-ryhmätöitä yhdistää jotenkin järkevästi.

Arvosanat kurssista

Opiskelijat pärjäsivät kurssilla erittäin hyvin. Myös keskustelu luokassa piristyi loppua kohti, ja opiskelijoiden tiedonjano oli myös opettajalle inspiroivaa. Kurssilla esitettiin paljon kysymyksiä, myös sellaisia, joihin en osannut antaa kunnollista vastausta. Sisällöllinen ideointi ensi vuotta varten onkin tuon pohjalta jo liikkeessä. Kurssilla ei ollut tenttiä tai esseetä, vaan opiskelijat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa, joka arvioitiin lopuksi. Oppimispäiväkirja on erittäin haastava arvosteltava, etenkin kun monille tuo oli ensimmäinen sellainen. Reflektointi ja pohdinta olivat monen mielestä vaikeaa, kun kurssin sisältö oli niin “faktapainotteista”. Moni siis koki, että kun luonnontieteelliseen tapaan on selvitetty, miten joku asia toimii, ja sen todisteeksi on tutkimustulos, ei asiassa jää juurikaan tilaa pohdinnoille. Olen varma, että Riitan opettama humanistinen näkökulma onkin tässä suhteessa hedelmällisempi kurssi, mutta myös, että sen käyminen ensin antaisi lisää eväitä kyseenalaistaa luonnontieteellistä näkökulmaa yleensä. Oman oppimisen arvioiminen oli myös monen mielestä hankalaa, mutta siitä kuitenkin suoriuduttiin yleisesti erittäin hyvin.

Kurssipalautegraafi2

Kuva 2. Arvosanat osa-alueittain - keskiarvot ja keskihajonta

Kuvassa 2 on sitten jonkinlainen opettajan saama arvosana. Tähän kuvaan on koottu arviot eri kurssin osa-alueista keskihajontoineen. Kiitettävään arvosanaan (yleisarvosana 4.0, kaikkien keskiarvo 3.93) olen erittäin tyytyväinen, vaikka ehkä kohteliaisuuslisää täytyykin tähän hieman laskea, anonymiteetin suojissa täytetystä kyselystä huolimatta. Olin panostanut materiaaleihin, niin luentokalvoihin kuin demomateriaaleihinkin varsin paljon aikaa ja vaivaa, ja on mukava nähdä, että niistä myös pidettiin. Myös sisällön ja yleisarvosanan yltäminen keskiarvoon on mukava nähdä. Oppimispäiväkirja suoritustapana sai kritiikkiäkin osakseen, myös arvosana heijastelee sitä. Luennot olivat vieläkin varsin täynnä asiaa ja ainakin yhden vastaajan mielestä pedagogisesti onnettomasti liiaksi kalvoissa kiinni. Ryhmätyön toteutuksessa oli monia ongelmia, vaikka wikipediaan kirjoittamisesta sinänsä pidettiinkin. Tästäkin siis lisää myöhemmässä postauksessa.

Yhteenveto

Kurssin saama lisätila opetussuunnitelmassa tuntuu sekä opettajan että opiskelijoiden mielestä hyvältä ratkaisulta. Oppimispäiväkirjan käyttöä kurssin arvioinnissa täytyy harkita uudelleen, samoin kirjallisuuden määrää ja laatua on kehitettävä. Wikipedia-ryhmätöitä olen ajatellut jatkaa, mutta työn ohjaus ja jäsentely täytyy miettiä osin uudelleen. Sisältöä vien edelleen “ilmavampaan” suuntaan, käytän vielä enemmän demonstraatioita ja muita käytännön esimerkkejä, ja yritän stimuloida ryhmäkeskusteluja, kaikki puhtaan “luennoimisen” kustannuksella. Kiitos kaikille palautteesta, se on tärkein työkalu kurssien kehittämisessä!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s