Graafit ja kuvat – onko koristeellisuudesta sittenkin etua?

Chart art vs. plain data

Esimerkki graafitaiteesta ja pelkistetystä datan esittelystä - Bateham et al. 2010

Proseminaari valmistautuu jälleen posterinäyttelyyn. Tutkimuksen päivää vietetään ensi tiistaina, 4.5., jolloin puoliltapäivin kajahtaa ilmoille MMT-konsertti. Konsertin jälkeen n. kello kaksi päästään sitten tutkimaan proseminaarilaisten postereita Musican kahviossa.

Samalla on myös työpöydällä paperi ICMPC-konferenssiin ja posteri esiteltäväksi huippuyksikön tieteelliselle neuvonantajakunnalle kesäkuussa, eli tieteellisen tiedon ja datan visualisointi on siis juuri nyt lähellä sydäntä. Olen yleensä visualisointiasioissa ollut Ed Tuften bandwagonissa, ja myös kaikenlaista “chart junkia” vastaan. Nyt on kuitenkin tutkittu, että graafien koristelu ei olisikaan vain huono juttu, vaan voi myös auttaa muistamista.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin koehenkilöt muistivat graafeina näkemiään tutkimustuloksia. Vertailtavina olivat erittäin pelkistetyt, puhtaasti ja kirkkaasti datan esiintuovat “tuftemaiset” graafit ja Nigel Holmesin klassiset taidegraafit, kuten tämän jutun kuvituskuvassa.

Tässä on tietysti muistettava, että graafeja luetaan eri tavoin. Tieteellisessä kontekstissa useimmiten desimaalitkin ovat tärkeitä ja data on syytä esittää niin, ettei väärinymmärryksille jää tilaa. Siksi seminaaritöissä sekä akateemisissa julkaisuissa on annettu suhteellisen tiukat säännöt sille, miltä graafien pitää näyttää. Suurelle yleisölle tarkoitetuissa julkaisuissa taas voi tärkeämpää tuoda esiin joku yksittäinen, yleinen trendi, mahdollisimman mieleenpainuvasti ja myös lehden estetiikkaan sopivalla tavalla. Tuollaista pelkistettyä graafia tuskin sellaisenaan painettaisiin vaikkapa Suomen kuvalehteen tai Timeen. Holmesin kuvasta jää heti mieleen, että kulut ovat nousseet hirviömäisesti, eikä tarkoilla luvuilla ole tämän havainnon rinnalla niin suurta merkitystä. Politologi vastaavasti haluaisi nähdä paitsi tarkat luvut myös yksityiskohtaisen selostuksen siitä, miten luvut on laskettu.

Lisäksi Holmesin “explanation graphics” on poikkeuksellisen pitkälle vietyä ja kekseliästä, taiteellistakin, ja kuvat ovat mieleenpainuvia, kuten hirviön hampaat kuvaamassa vaalikampanjakuluja tai naisen jalan kaari kuvaamassa timanttien hintakehitystä. Mikäli tällaista ideaa ei kuvaan löydy, on mielestäni pelkistetty formaatti paras valinta. Välimallin puuhastelu, kuten Excelin kolmiuloitteiset ja liukuvärjätyt kuviot eivät täytä kunnolla kumpaakaan tehtävää: eivät näytä dataa selkeästi eivätkä ole mieleenpainuvia, ainutlaatuisia tai nokkelia kuvia.

Bateman, S., Mandryk, R.L., Gutwin, C., Genest, A.M., McDine, D., Brooks, C. 2010. Useful Junk? The Effects of Visual Embellishment on Comprehension and Memorability of Charts. In ACM Conference on Human Factors in Computing Systems (CHI 2010), Best paper award.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s