Aivoja ja oppimista

Ryhmätöiden loppukiri

Luentotauon aikana onneksi ryhmätyöt eivät ole olleet tauolla. Uusia ajatuksia, tekstejä ja kommentteja on ilmaantunut ryhmätyösivuille varsin hyvin. Matkaa maaliin on tosin kaikilla ryhmillä vielä, nähdäänkö hurja editointiruuhka ennen 9. päivän määräaikaa? Toivottavasti kynnys hypätä kommenteista itse sivun editointiin ei ole kenelläkään suuri, olisi hienoa, jos tekstit muotoutuisivat näkyville jo luonnosvaiheessa. Kommenteissa on paljon erinomaista asiaa.

Sosiaaliset aivot

Viimeisen luennon teemana on sosiaalinen neurotiede, eli tarkastellaan kurssin teemoihin liittyvää aivotutkimusta. Aiemmilla luennoilla tarkasteltuja prosesseja ja mekanismeja kun on luonnollisestikin tutkittu myös aivotutkimuksen menetelmin. Tietyn haasteen näihin tutkimuksiin tietenkin tuovat aivokuvantamismenetelmien rajoitukset kuten se, että toiminnallista magneettiresonanssikuvausta tehtäessä tutkittava joutuu makaamaan skannerin sisällä liikkumatta – koko huoneessa ei samaan aikaan voi olla muita. Yleensäkin aivoja tutkittaessa signaalin löytäminen aivojen jatkuvasta kohinasta on vaikeaa, ja sosiaalisten tilanteiden monimutkaisuus tuo tähän omat haasteensa. Tutkimuksista monet ovatkin EEG-tutkimuksia, koska EEG-huppu päässä voi vielä kohtalaisen normaalisti tehdä tehtäviä, kunhan ne eivät edellytä liikkumista. Toki skannerin sisään voi videon välityksellä olla yhteydessä, ja tietysti monet sosiaalisen kognition elementtejä koskevat tutkimukset voidaan tehdä ainakin johonkin pisteeseen asti uskottavasti myös yksittäisillä koehenkilöillä simuloitua vuorovaikutusta käyttäen.

Sosiaalinen neurotiede on nouseva trendi. Vielä viisi vuotta sitten tutkimuksia oli vain kourallinen ja nekin varsin suppealta alueelta, nyt aiheeseen liittyvää tutkimusta alkaa olla jo kirjoiksi ja koosteartikkeleiksi asti ja soveltavat alat kuten musiikin ja tanssin tutkimus alkavat myös nousta esiin. Kurssin kirjallisuuslistasta löytyvä Frith & Wolpert (2003): The Neuroscience of Social Interaction on hyvä kokoelma alan perusteemoihin. Koosteartikkeleista Ralph Adolphsin (2003) artikkeli Cognitive neuroscience of human social behavior on erinomainen tiivistys aiheesta. Tosin, kuten todettua, vuoden 2003 jälkeen on alalla tapahtunut paljon. Sosiaalisesti relevantin informaation havaitsemisesta (kasvojen ja puheäänen tai nimien havaitseminen) ja imitaation neurotieteestä (peilineuronit) on edetty, ja samalla sekä peilineuronien olemusta että sosiaalisen kognition toimintaa koskeva tutkimus (muistattehan vielä, kognitiiviset vs. ekologiset mallit) on molemmin puolin saanut tuekseen myös aivotutkimuksen löytöjä.

 

Oppiminen

Viimeisellä luennolla viitataan myös lyhyesti oppimiseen ja sen sosiaaliseen ulottuvuuteen. Neurotieteet, oppimistutkimus niin kasvatustieteen kuin psykologiankin puolelta sekä koneoppiminen yhdistyvät uudeksi oppimisen tieteeksi. Näin uskovat ainakin Andrew Meltzoff ja hänen kirjoittajakollegansa Science-lehden jutussa. Tämä juttu, sekä Adolphsin artikkeli ovat Optimassa luettavaksi poimittavissa.

 

Reflektio

Niin paljon asiaa, niin vähän aikaa… Tämä aivoluentokin uhkaa paisua kuin pannukakku uunissa (hyviä kuvaesimerkkejä mm. Facebookin “Ei menny niinkuin Strömsössä” -ryhmästä), kun pelissä on paitsi sinänsä erittäin kiehtova peilineuroniasia myös paljon viimeaikaisia metodisia edistysaskeleita mm. kahden henkilön EEG-tutkimuksia sekä fMRI-skannereiden yhteenkytkemisiä vuorovaikutuksen tutkimiseksi reaaliaikaisesti. Musiikin tiimoilta on myös tehty mielenkiintoista aivotutkimusta, ja siitä osa linkittyy suoraan tähän teemaan, samoin tanssi on kiinnostanut aivotutkijoita. Tosin tiedän vain yhden tutkimuksen, jossa skannerissa sisällä olevia henkilöitä on pyydetty tanssimaan samalla kun heidän aivojaan on skannattu (1) . Soittamista on sentään harjoitettu useammassakin. Mielestäni nämä ovat varsin nerokkaita tutkimuksia, ottaen huomioon skannerin rajoitteet: pää ei saa liikkua milliäkään ja skannerihuoneeseen ei saa viedä mitään metallista.

(1) Brown, Martinez & Parsons (2006) The Neural Basis of Human Dance. Cerebral Cortex, 16(8), 1157-1167. doi: 10.1093/cercor/bhj057

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s