Johdatus musiikintutkimukseen – kurssipalaute

Viimein on aikaa käydä kunnolla läpi Johdatus musiikintutkimukseen -kurssilta kerätty opiskelijapalaute. Laitan tähän palautteesta selkeimmin esiin nousseita asioita. Vastaajia oli 24, joista viisi musiikkitieteen opiskelijaa, yhdeksän sivuaineista ja loput musiikkikasvattajia. Laskin musiikkikasvatuksen sivuaineiset ja kaksoset jne. musiikkikasvattajien joukkoon, mikäli tällainen status oli lomakkeessa ilmoitettu. Kurssilaisista noin puolet siis vastasi kyselyyn, joka täytettiin viimeisellä luennolla.

Yleiskuva

Ensiksi pyydettiin luonnehtimaan kurssia valitsemalla sopivin viidestä portaasta näiden vastakohtien väliltä. Kuvassa on kaikkien vastaajien keskiarvot sekä keskihajonta.

Opiskelijoiden yleiskuva johdatuskurssista

Opiskelijoiden yleiskuva johdatuskurssista

Yleisesti ottaen kurssia pidettiin siis uusia näkökulmia tuovana ja loogisena kokonaisuutena, muuten vastaukset osuvat varsin lähelle keskitietä. kuten kuvasta näkyy, hajontaa on näissäkin vastauksissa reilusti, näkemykset menivät myös ristiin. Alla käyn läpi vielä palautetta osioittain.

Continue reading

Mitä musiikki on?

Tästä perustavanlaatuisesta kysymyksestä lähdettiin liikkeelle Johdatus musiikintutkimukseen -kurssilla, joka siis pyörähti käyntiin rapsakasti viime maanantaiaamuna. Tämä kysymys on toisaalta yksinkertaisenoloinen, toisaalta sellainen tieteenalan elämän tarkoitusta luotaava tiedustelu, johon on mahdoton antaa kattavaa vastausta. Continue reading

Johdatus 7 – Yhteenveto

Tässä johdatuskurssin viimeisen luennon kuvat. Kurssipalautetta voi antaa vaikka tämän postauksen kommentteihin. Optimaan kirjoittelin asiasta vähän lisää, ja sinnekin laitoin Musiikin laitoksen kurssipalautesivun oikean osoitteen, se kun oli luennolla diassa väärin. Korjasin tuon osoitteen myös tuonne dioihin, eli sielläkin nyt oikea osoite.

Kurssipalaute on tärkeää, ja auttaa kurssien kehitystyössä. Pidin tämän kurssin nyt ensimmäistä kertaa, ja itse asiassa tämä on ensimmäinen koskaan pitämäni yliopistokurssi, joten kaikki kommentit, niin positiiviset kuin negatiivisetkin ovat todella tervetulleita. Kehitysehdotukset ja ideat otetaan myös avoimesti vastaan.

Johdatus 6 – Musiikkipsykologia II

Johdatuskurssin toiseksiviimeinen luento oli edellisen tavoin musiikkipsykologian laajasta aihepiiristä. Tällä kertaa teemoina olivat musiikin havaitseminen, musiikki ja tunteet sekä musiikkiterapia. Kutakin käsiteltiin hyvin pintapuolisesti. Ensi kerralla on vuorossa sarjan viimeinen luento, silloin pääosin yhteenvetoa aiemmilta luennoilta.

Alla luennon PowerPointit, ja tässä vielä linkki tuohon luennolla käytettyyn Shepard’s tone -nettidemoon.

Johdatus 5 – Musiikkipsykologia

Tämä luento ei oikein muodostanut ehjää kokonaisuutta samalla tavoin kuin pari aikaisempaa, toivottavasti ensi maanantain luento auttaa sitomaan irtonaiset ajatuslangat yhteen. Korvaustehtävä on nyt Optimassa, tällä kertaa kysymyksenä on: Kuvaile lyhyesti kognitiivista ja musiikillista kehitystä selittävät mallit (Piaget / Hargreaves, Bruner / Bamberger).

Kuten aiemmillakin kerroilla, olen hieman selventänyt ja kirjoittanut auki PowerPointissa käsiteltyjä asioita ao. kalvojen muistiinpanokohtaan. Tuossa allaolevassa SlideShare-esityksessä niitä ei tietysti näy, mutta koko tiedoston voi ladata tuosta tai Optimasta, ja muistiinpanot (notes) näkyvät perusnäkymässä itse dian alla.

Johdatus 4 – Kulttuurinen musiikintutkimus

Tämän luennon otsikon olisi ehkä sittenkin pitänyt olla “Kulttuuri, Identiteetti ja Musiikkimaku”. Nämä olivat ne suurimmat, tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat asiat jotka nousivat esiin kulttuurisen musiikintutkimuksen kysymyksenasetteluista, kirjoituksista ja esittelyistä.

Kulttuurinen musiikintutkimus on  käynyt läpi vaiheita, ja se “kulttuurinen konteksti”, jonka olemassaolosta se on halunnut muuta musiikintutkimuksen maailmaa muistuttaa on ollut välillä marxismin näkyväksi tekemä kapitalistinen järjestelmä ja välillä feminismin paljastama heteropatriarkaalinen yhteiskuntajärjestys. Näistä etenkin jälkimmäinen on saanut aikaan mielenkiintoisiakin tuloksia, joskin molemmissa on uhkana (tai ainakin haasteena) se, että jos maailmaa katselee yhdenvärisen linssin läpi, koko maailma tosiaankin näyttää olevan sen linssin värinen. Loppujen lopuksi kaikkialla ja kaikessa voidaan nähdä valtarakenteita, mutta tämä jää vain kuvailuksi niin kauan kuin taustateoria ei ole oikea tieteellinen teoria, eli ei tarjoa hypoteeseja tai malleja, ainoastaan sen linssin.

Toisaalta, mikäli määrittää tehtäväkseen problematisoida kaikki ne poliittiset ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotka hallitsevat musiikkia ja sen tutkimusta sekä tutkimuksen menetelmät ja kielen, löytää itsensä tilanteesta, jossa on suorastaan yliherkkä ja se kriittisyys kohdistuu väistämättä (niinkuin pitääkin, jos on mainitunkaltaisen tehtävän itselleen ottanut) myös siihen omaan tutkimukseen. Graduangsti lienee pientä sen luomisen tuskan rinnalla, mitä kriittinen, kulttuurista tutkimusta tekevä tutkija kokee. Tästä voi tietysti seurata joko parempaa tutkimusta tai sisäänpäinkääntynyttä oman navan kaivelua. Molempia on ollut tuloksena. Luennolla mainitsemani kirja, The Cultural Study of Music, on siitä hyvä, että se kääntää suunnan omasta navasta ulospäin.

Tämänkertainen korvaustehtävä on seuraava: Kerro, mikä on sosiaalinen identiteetti ja miten se liittyy musiikkimakuun. Vastaukset luennon missanneilta sähköpostilla viikon loppuun mennessä.

Ensi kerralla sitten kognitiivista musiikkitiedettä.