Tutkijan työkalut 1 – Viitetietokannat

Icons

Kirjoitan tässä sarjassa opiskelijan ja tutkijan (tutkija = ikuinen opiskelija) elämää helpottavista uusista työkaluista. Tutkimustiedosta suurin osa löytyy jo verkosta ja sen löytämiseen ja jäsentämiseen on käytettävissä hyviä työkaluja. Samoin tutkijalle tärkeä verkostoituminen onnistuu pitkälti netissä. Tämä ei ole mikään kattava esittely tarjolla olevista systeemeistä, vaan pikemminkin suosittelulista työkaluista, joita itse hyödynnän tai olen kokeillut. Ehkä hieman epäloogisesti aloitan viitetietokannoista, ja annan metodikurssia silmälläpitäen hieman täsmällisempiä käyttöohjeita. Kommentit, vinkit ja omat kokemukset ovat erittäin tervetulleita!

Viitetietokannat: BibDesk ja RefWorks

Tutkimusraportin kirjoittamisessa yksi työläimmistä vaiheista on koota kaikki työssä käytetyt lähteet lähdeluetteloksi. Mikäli tämän haluaa tehdä käsin, on edessä hurja urakka: kaikkien lähdeviitteiden ja lähdeluettelon pitää olla pilkulleen oikein, lisäksi tekstissä olevien viitteiden ja lähdeluettelon on pidettävä yhtä. Ja jos lähdeluettelon luomisen jälkeen tekee tekstiin muutoksia, esimerkiksi lisää tai poistaa viitteitä, täytyy tarkistus tehdä uudestaan. Kandityötä laajemmassa raportissa tämän kaiken vaatima työmäärä muodostuu järjettömäksi, mutta onneksi on järjestelmiä, jotka tekevät tämän työn automaattisesti.

Continue reading

Erityinen tutkimusmenetelmä

Actual method

Tällä kummallisella nimellä kulkeva kurssi käynnistyi viime viikolla. Kurssikoodia MUSS022 ylpeänä kantavalle kurssille on annettu lisänimi “Kokeelliset ja kyselymenetelmät”. Koodin ja pääotsikon alla kun on opetussuunnitelman mukaan mahdollista käsitellä mitä tahansa menetelmiä, myös itseopiskeluna, kunhan tarkastelutapa täyttää osaamistavoitemääritelmät, eli on aineopintojen metodikurssia syventävämpi ja suhteellisen spesifi.

Kurssilla toisena opettajana on huippuyksikön jatko-opiskelija Jonna Vuoskoski, ja kurssin on tarkoitus toimia resurssina niille, jotka ovat innostuneet empiirisestä tutkimuksesta, kokeiden tekemisestä tai kyselyistä erityisesti. Näiden menetelmien käyttö ei ole ihan helppoa, vaikka esimerkiksi gradututkimuksen ytimeksi koe tai kysely sopiikin erittäin hyvin.

Kurssilla käydään läpi yleisiä asioita kokeiden ja kyselyiden laatimiseen ja käyttöön liittyen, mutta pääpaino on kurssilaisten omien tutkimusten edistämisessä. Kurssin sisältö onkin poikkeuksellisen suurelta osin tarkoitus räätälöidä kurssilaisten tarpeiden mukaan.

Kurssille ehtii vielä mukaan, vaikka ensimmäinen kerta pidettiinkin jo. Ensi tiistaina klo 12 luokassa M216 on tarkoitus keskustella tutkimuskysymyksistä ja siitä, kuinka tutkimuskysymyksistä päästään koeasetelmiin. Kannattaa tulla mukaan, jos gradussasi tai kandityössäsi haluaisit toteuttaa kokeen tai kyselyn!