Mitä musiikki on?

Tästä perustavanlaatuisesta kysymyksestä lähdettiin liikkeelle Johdatus musiikintutkimukseen -kurssilla, joka siis pyörähti käyntiin rapsakasti viime maanantaiaamuna. Tämä kysymys on toisaalta yksinkertaisenoloinen, toisaalta sellainen tieteenalan elämän tarkoitusta luotaava tiedustelu, johon on mahdoton antaa kattavaa vastausta. Continue reading

Rhythmic Coordination in Dyads

I’m just back from Leipzig, where the lovely people at the Max Planck Institute for Human Cognitive and Brain Sciences organised a workshop “Musical Movement and Synchronization” followed by a symposium “Rhythmic Coordination in Dyads”. I gave a talk in the latter and thoroughly enjoyed the whole weekend.

At the end of the symposium there was a brief discussion about where to go from here. This was the very first symposium of its kind, and many researchers in this new approach are struggling with similar issues of methodology, measurement and analysis etc. Everyone would greatly benefit from collaboration and of course as the terminology seems to be rather nebulous it would be good to decide which terms to use so that we’d understand each others’ work more easily and without the danger of misunderstandings.

A number of things were mentioned, among them this wikipedia page, Citizendium in general, and this journal.

Email, facebook and discussion forums were mentioned as ways to keep in touch about these things. As there are no proceedings of this symposium, and actually would really like to see the slides of the various presentations again, I suggest we all upload them in SlideShare, which means we don’t need to send bulky files around and the presentations can be uploaded to any page we might make. I can, for instance, collect them all here, if you think that’s a good idea.

To be the first to start, here are my slides. You can download the whole presentation, I wrote some details about the experiments etc. in the notes-sections of the PowerPoint slides, in case you’re interested.

Posterikurssi

Laitoksen Tutkimuksen päivänä 22.4. pidetään myös opiskelijatöiden posterinäyttely. Laitoksen tutkimustyön esittelyyn keskittyvässä päivässä opiskelijoiden tekemä tutkimus- ja kehitystyö halutaan nostaa esiin.

Tätä silmällä pitäen järjestetään myös posteriworkshop, tai posterikurssi, keskiviikkona 16.4. Kurssilla käydään läpi akateemisen posterin suunnittelun periaatteet ja toteutetaan posteri käyttäen yliopiston valmiita pohjia. Kurssilla opettaa sivullekirjoittaneen lisäksi Liisa Harjula Yliopiston viestintäyksiköstä. Ilmoittautuminen Korpissa on nyt avattu, vain nopeimmat 20 mahtuvat mukaan!

Koska kurssilla on vain kaksi kontaktitapaamista – tuo keskiviikon sessio sekä Tutkimuksen päivän posteriesittely, laitan posterin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää materiaalia myös tähän blogiin sekä kurssin Optima-sivulle. Netissä on paljon tutoriaaleja ja ohjeita posterien tekoon, google löytää esim. “academic poster” -hakusanalla tukun eri yliopistojen kurssimateriaalia, ohjeistuksia ja pohjia. Näistä erityisesti Leicesterin yliopiston tutoriaali on erittäin havinnollinen ja selkeä.

Posterit ovat tärkeä tutkimusviestinnän muoto. Ne antavat nopeasti yleiskuvan tutkimuksen tavoitteista ja tuloksista. Konferenssien posterinäyttelyissä voi yhden tunnin aikana tutustua useampaan tutkimukseen kuin muun konferenssin aikana yhteensä. Myös tekijälle posteri on usein esitelmää antoisampi – näyttelyn aikana pääsee paremmin keskustelemaan tutkimuksesta kiinnostuneiden kanssa kuin esitelmän viiden minuutin kysymyssession aikana.

Postereita on näyttelyssä yleensä kymmeniä, jolloin on tärkeää erottua joukosta edukseen ja toisaalta varmistaa, että jo lyhyellä lukaisulla posterista löytyy olennaisin tieto. Juuri näitä asioita on posterikurssilla tarkoitus opetella. Vaikka sisältö viime kädessä ratkaiseekin, on sisältö muokattava esim. tutkimusraporttiin verraten hyvin erilaiseen muotoon. Näitä sisältöasioita käsittelen seuraavassa postauksessa. Sen jälkeen kirjoitan “muotoseikoista” ja lopuksi teknisistä asioista, eli posterien tekoon käytettävistä ohjelmistoista ja niiden käytöstä.

Bookmark and Share

Musiikkipsykologia – luento 3: Musiikin kognitio

Kolmannella luennolla vilkaistiin kognitiotieteen taustaan ja sen isoimpiin kysymyksiin: miten mieli toimii ja miten mielentila suhtautuu aivojen tilaan. Tämä ns. tietoisuuden suuri ongelma on kiinnostava siitäkin näkökulmasta, voiko esim. koneen ajatella joskus saavuttavan tietoisuuden, tai missä vaiheessa sikiö / vauva on tietoinen, ovatko eläimet tietoisia jne.

Luennolla käytiin keskustelua myös siitä, mikä on Lerdahl & Jackendoffin tonaalisen musiikin generatiivisen teorian (GTTM) arvo. Sehän antaa analyysistä samoja tuloksia, mihin olisi helppo päästä muutenkin, eikä toisaalta prolongaatioreduktion osalta poikkea juurikaan Schenkerin reduktiosta.

GTTM:n analyysille on tottakai vaihtoehtoja musiikkianalyysimenetelmien moninaisessa joukossa. Sen lähtökohta on kuitenkin selkeämmin psykologinen ja se ainakin luojiensa mukaan paljastaa rakenteesta psykologisesti relevantit osat. Mielestäni GTTM:n suurin arvo ei kuitenkaan ole yksittäisen analyysin tuloksessa vaan sen analyysijärjestelmän generatiivisuudessa. Varsin vähin säännöin pystytään luomaan kuvaus tonaalisen musiikin rakenteesta, sen eri aspekteista.

GTTM:ssä on neljä osaa, grouping (ryhmittely), metri, prolongaatio ja time-span -reduktiot. Kuhunkin osaan liittyy sekä muotosääntöjä (well-formedness rules) että suosituimmuussääntöjä (preference rules). Ensimmäiset kuvaavat kieliopillisesti oikeat reduktioprosessit ja jälkimmäiset ohjaavat valitsemaan näistä oikean silloin kun vaihtoehtoja noudatettaviksi muotosäännöiksi on useita. Tämä mahdollistaa sääntöjen implementoinnin tietokoneelle (kuten David Temperley on tehnyt) ja näin voidaan esim. osana tietokonemallia tehdä jonkinlainen psykologisesti relevantti reduktio materiaalista. GTTM:n eri säännöthän eivät ole Lerdahlin ja Jackendoffin keksintöä, vaan ne perustuvat pitkään musiikin teorian ja musiikkianalyysin traditioon. He ovat vain formuloineet ne osaksi generatiivista järjestelmäänsä.

Toki GTTM:ssä on ongelmansa, nämä käytiinkin luennolla läpi. Puukuvaajien psykologinen validiteetti on kyseenalaistettu myös kielitieteen puolella ja lisäksi tietysti teoria kuvaa vain yhtä aspektia yhden tyylin musiikista (eikä esim. ota huomioon sitä, miten emootiot ohjaavat myös havaintoprosesseja ja miten musiikin kuuntelu on harvoin yhtä analyyttistä kuin esim. lauseiden kuuntelu).

GTTM on kuitenkin klassikko, jonka tunteminen kuuluu musiikkitieteilijän yleissivistykseen.

Musiikkipsykologia – luento 2: Musiikki, kognitio, kulttuuri ja evoluutio

Kirjoitan musiikin evoluutiosta hieman enemmän tuonnempana. Aihe on keskeinen siksi, että se edellyttää varsin perinpohjaista analyysiä siitä, mitä musiikki on ja mitä funktiota sillä on. Jos näkee musiikin vain viihteenä niinkuin Steven Pinker, ei luonnollisesti silloin näe, että musiikilla olisi minkäänlaista sijaa kognitiivisten kykyjen evoluution kannalta. Geoffrey Miller taas näkee musiikilla roolin seksuaalisessa valinnassa, mikä taas kertoo siitä, että hänkin on henkisesti kiinni ajatuksessa musiikin esittämisestä. Musiikin avut ryhmäkoheesionluomisessa ja ylläpitämisessä sekä tunteiden välittämisessä tunnetaan, mutta musiikin asema sosiaalisen kognition kehityksessä on vasta hahmottumassa. Tähän teemaan palataan vielä kurssin loppupuolella sosiaalista kognitiota käsittelevällä luennolla sekä seminaarissa.

Lisää juttua myöhemmin, tässä luennon diat.

Uusi vuosi, uudet kurssit

Kevätlukukausi tuo mukanaan uudet kurssit. Tällä viikolla käynnistyi sekä musiikkipsykologian kurssi (tarjolla sekä kolmen että viiden opintopisteen versiona) että empiiristen menetelmien kurssi. Proseminaari luonnollisesti jatkuu myös.

Musiikkipsykologian aloitus oli pääasiassa tylsää house-keepingiä, mutta laitan sen diat tähän kuitenkin, niissä kun on faktat suoritustavoista ja sen sellaisista asioista. Olen odottanut tätä kurssia innolla, ensi viikolla siis potkaistaan kurssi varsinaisesti kunnolla käyntiin, luennolla käydään läpi muutamia perimmäisiä kysymyksiä musiikin luonteesta ja synnystä, kulttuurista, kognitiosta ja lajikehityksestä.

Johdatus 7 – Yhteenveto

Tässä johdatuskurssin viimeisen luennon kuvat. Kurssipalautetta voi antaa vaikka tämän postauksen kommentteihin. Optimaan kirjoittelin asiasta vähän lisää, ja sinnekin laitoin Musiikin laitoksen kurssipalautesivun oikean osoitteen, se kun oli luennolla diassa väärin. Korjasin tuon osoitteen myös tuonne dioihin, eli sielläkin nyt oikea osoite.

Kurssipalaute on tärkeää, ja auttaa kurssien kehitystyössä. Pidin tämän kurssin nyt ensimmäistä kertaa, ja itse asiassa tämä on ensimmäinen koskaan pitämäni yliopistokurssi, joten kaikki kommentit, niin positiiviset kuin negatiivisetkin ovat todella tervetulleita. Kehitysehdotukset ja ideat otetaan myös avoimesti vastaan.