Empirical Music Research Colloquium – first meeting

There’s an earlier post in Finnish about this new colloquium, but perhaps a brief intro in English is in place. The theme of this colloquium, empirical music research, is almost all-encompassing. In fact, one can argue that there is no other kind of music research. The aim, however, is to focus on sources of empirical data, methods of obtaining and analysing it. Kind of in the spirit of what Eric Clarke and Nicholas Cook outline in the opening chapter of their book Empirical Musicology – we can, and should make a move towards data-rich research.

The first meeting drew a very good group of people. There is a very nice variety of interests and expertise represented in the group, which is great, because it gives us the opportunity to learn from each other. The theme in the first meeting was Last FM. Last FM and other social music services in the internet are a rich source of data for music research. Rafael Ferrer is The Man when it comes to hoovering data from Last FM. He had the honour of giving the first EMR-colloquium presentation (and we had the honour of him giving it to us ūüôā ), which is embedded below. A lively discussion followed, and according to the finest academic traditions, this discussion was continued over drinks at Sohwi.

Next meeting will be in three weeks, and the theme is music and consumer behaviour. We’ll be looking at ways in which music is used to influence our behaviour in restaurants, cafes, shops etc., take a brief look at music in advertisements.

If you have any feedback, comments or suggestions, please use the comments box below.

Posterin muotoseikat

Posteri on visuaalinen esitys, tarkoitettu nautittavaksi yhdellä kulauksella. Posteria ei viedä mukaan luettavaksi riippumattoon tai kahvioon, niistä ei tehdä äänikirjoja.

Tässä esityksessä on viisi vihjettä posterin visuaaliseen suunnitteluun:

  1. Jäsentely eli lay-out
  2. Värit
  3. Tekstikoot ja tyypit
  4. Kuvien muotoilu
  5. Hyödyllisiä linkkejä

Graafinen suunnittelu on tietysti oma taiteenlajinsa, ja useimpien tutkijoiden lahjakkuus suuntautuu muille sektoreille. Nämä vinkit auttavat kuitenkin toivottavasti välttämään pahimmat sudenkuopat ja loppujen lopuksi selkeän ja luettavan perusposterin pystyy kyllä tekemään kuka vaan. Etenkin, jos käyttää valmista yliopiston pohjaa tai hyödyntää ammattilaisten apua Рesim. osallistuu posterikurssille, jossa ammattilainen opettaa yliopiston pohjien käyttöä.

Continue reading

Posterin sis√§lt√∂: mit√§ ja kenelle?

Ennenkuin posterin taitto alkaa, pitää posterilla olla sisältö. Tässä kirjoituksessa käsittelen viisi posterien sisällön suunnittelun kannalta tärkeää asiaa:

  1. Kohdeyleisö
  2. Sanamäärä
  3. Jäsentely ja rakenne
  4. Kirjoitustyyli
  5. Kuvat

Posterikurssille osallistuvilla pitäisi olla keskiviikon sessiota varten tämä sisältö jo pääosin valmiina. Sisällön muokkamisessa apua tai konsultaatiota tarvitseville on varattu vastaanottoaikaa tiistaina klo 14-16. Varaa tarkempi aika sähköpostilla.

Continue reading

Posterikurssi

Laitoksen Tutkimuksen päivänä 22.4. pidetään myös opiskelijatöiden posterinäyttely. Laitoksen tutkimustyön esittelyyn keskittyvässä päivässä opiskelijoiden tekemä tutkimus- ja kehitystyö halutaan nostaa esiin.

Tätä silmällä pitäen järjestetään myös posteriworkshop, tai posterikurssi, keskiviikkona 16.4. Kurssilla käydään läpi akateemisen posterin suunnittelun periaatteet ja toteutetaan posteri käyttäen yliopiston valmiita pohjia. Kurssilla opettaa sivullekirjoittaneen lisäksi Liisa Harjula Yliopiston viestintäyksiköstä. Ilmoittautuminen Korpissa on nyt avattu, vain nopeimmat 20 mahtuvat mukaan!

Koska kurssilla on vain kaksi kontaktitapaamista – tuo keskiviikon sessio sek√§ Tutkimuksen p√§iv√§n posteriesittely, laitan posterin suunnitteluun ja toteutukseen liittyv√§√§ materiaalia my√∂s t√§h√§n blogiin sek√§ kurssin Optima-sivulle. Netiss√§ on paljon tutoriaaleja ja ohjeita posterien tekoon, google l√∂yt√§√§ esim. “academic poster” -hakusanalla tukun eri yliopistojen kurssimateriaalia, ohjeistuksia ja pohjia. N√§ist√§ erityisesti Leicesterin yliopiston tutoriaali on eritt√§in havinnollinen ja selke√§.

Posterit ovat tärkeä tutkimusviestinnän muoto. Ne antavat nopeasti yleiskuvan tutkimuksen tavoitteista ja tuloksista. Konferenssien posterinäyttelyissä voi yhden tunnin aikana tutustua useampaan tutkimukseen kuin muun konferenssin aikana yhteensä. Myös tekijälle posteri on usein esitelmää antoisampi Рnäyttelyn aikana pääsee paremmin keskustelemaan tutkimuksesta kiinnostuneiden kanssa kuin esitelmän viiden minuutin kysymyssession aikana.

Postereita on n√§yttelyss√§ yleens√§ kymmeni√§, jolloin on t√§rke√§√§ erottua joukosta edukseen ja toisaalta varmistaa, ett√§ jo lyhyell√§ lukaisulla posterista l√∂ytyy olennaisin tieto. Juuri n√§it√§ asioita on posterikurssilla tarkoitus opetella. Vaikka sis√§lt√∂ viime k√§dess√§ ratkaiseekin, on sis√§lt√∂ muokattava esim. tutkimusraporttiin verraten hyvin erilaiseen muotoon. N√§it√§ sis√§lt√∂asioita k√§sittelen seuraavassa postauksessa. Sen j√§lkeen kirjoitan “muotoseikoista” ja lopuksi teknisist√§ asioista, eli posterien tekoon k√§ytett√§vist√§ ohjelmistoista ja niiden k√§yt√∂st√§.

Bookmark and Share

FreeMind for dummies

Suositun kirjasarjan inspiroimana olen koonnut alle perusohjeet käsitekarttojen luomisesta FreeMind-ohjelmalla. Tämän monimutkaisempia operaatioita ei esim. proseminaarin tiedonhankintatehtävän tekemiseen tarvita, vaikka FreeMindissa toiminnallisuutta riittää monimutkaistenkin karttojen tekemiseen.

Mikäli vaihtoehtona olisi tehdä kartta wordillä, säästää FreeMind aikaa ja hermoja vaikka joutuisikin opettelemaan uuden ohjelman. Toivottavasti ohjeet osoittautuvat hyödyllisiksi, kuulisin mielelläni kommentteja aiheesta. Ajatuksena on jossain vaiheessa täydentää näitä ohjeita, mikäli tarvetta syntyy. Lisäohjeita ja esimerkkejä nimenomaan FreeMindin käyttöön on löydettävissä projektin sivuilta, ja käsitekartoista yleensä tuossa aiemmassa postauksessa mainituista linkeistä.

Continue reading

Käsitekartat

freemind

Proseminaarissa keskusteltiin pari viikkoa sitten käsitekartoista (tai ajatuskartoista, mind map) ja niiden hyödyntämisessä tutkimustyössä. Esittelin samalla usein käyttämääni FreeMind-ohjelmistoa, jolla käsitekarttojen luominen tietokoneella käy näppärästi.

Paperi ja kyn√§ ovat mindmappaajan parhaat ty√∂v√§lineet edelleen, useimmille meist√§ “kyn√§ll√§ ajatteleminen” on edelleen paras tapa aukoa ajatusten solmuja. Paperiversion hyv√§ puoli on my√∂s se, ett√§ siihen voi helposti yhdist√§√§ listoja, kaavioita, kuvioita ja mit√§ tahansa nyt haluaakin, ilman, ett√§ ajatus hidastuu n√§pp√§inyhdistelmien miettimiseen tai tyss√§√§ kokonaan ohjelman rajoituksiin. Lis√§ksi se kulkee mukana taskussa vaikka kahvitauolle.

FreeMindilla (tai muilla vastaavilla, ks. jäljempänä) on kuitenkin tietty etu, ja se on mahdollisuus järjestää karttaa sen luomisen jälkeen tarvitsematta aloittaa piirtämistä alusta. Karttaan voi myös linkittää muita karttoja, muistilappuja, word-tiedostoja, verkkosivuja ja muuta, eli se toimii esimerkiksi tiedonhankinnassa hyvin.

Useimmiten käsitekarttoja suositellaan opiskelun tueksi ja tavaksi tehdä muistiinpanoja. Siihen ne toki sopivatkin erinomaisesti, mutta ovat myös verraton apu tutkimustyössä. Tutkimushankkeissa kokonaisuuden mielessäpitäminen on joskus hankalaa, materiaalia kertyy yleensä jo proseminaaritöissä varsin paljon, ilmiöt ovat monimutkaisia ja usein monitieteisiä. Käsitekartta auttaa alkuvaiheessa selventämään, mistä asiassa on kyse, eli kirjallisuuskatsausta tehdessä muistiinpanoja on hyvä tehdä käsitekartalle. Myöhemmässä vaiheessa kartta auttaa pitämään kaikki langat käsissä ja loppuvaiheessa toimii tarkistuslistana, josta näkee onko muistanut tarkastella kaikkia tutkimusongelman kannalta tärkeitä näkökulmia ja asioita.

Lyhyemm√§n tai pidemm√§n kirjoitusty√∂n suunnittelussa k√§sitekartta on my√∂s oiva apu. Joskus kirjoittamisen vaatima lineaarinen ajatuskaari hankaloittaa suunnittelua, ja kun ei tied√§ mist√§ aloittaisi, on tuloksena usein jonkinasteinen writer’s block. Kartta auttaa, kun ensin ly√∂ otsikon kartan keskelle ja alkaa sitten hahmottelemaan asioita sen ymp√§rille. Ty√∂ edistyy vaikka ajatukset eiv√§t viel√§ olisikaan j√§sentyneit√§, itse asiassa kartta kirkastaa ajatuksia usein hyvinkin nopeasti. Toki sen narratiivisen rakenteen joutuu miettim√§√§n erikseen, mutta asiateksteiss√§ se usein rakentuu niin vahvasti sis√§ll√∂n ehdoilla, ett√§ kartta vastaa sit√§ kuuluisaa hyv√§√§ suunnittelua, jolla saa jo puolet hommasta kuitatuksi.

Ajatuskarttaohjelmistot auttavat seuraavan askeleen ottamisessa niin, että kartat on mahdollista tallentaa esim. word tai html-muodossa hierarkkisina listoina, eli keskussolu pääotsikoksi, siitä seuraavan tason solut väliotsikoiksi, ja niiden kunkin alla olevat solut oikeaan paikkaansa alaotsikoiksi. Näin syntyy tekstin rakenne, ja sen jälkeen tarvitseekin enää kirjoittaa lihat luiden ympärille, eli laajentaa kukin alaotsikko pariksi kappaleeksi ja sitten ollaankin jo pitkällä.
Käsitekartan käyttöohjeita on netti täynnä. Mind-mapping.org ylläpitää varsin kattavaa sivustoa erilaisista käsitekartta-työkaluista ja muista resursseista. Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy hyvä yleisesittely ja mm. mind mappien kehittäjän, Tony Buzanin ohjeet karttojen tekemiseen. Useimpien yliopistojen sivuilta löytyy myös ohjeita ajatuskarttoihin, mm. HY:n juttu Antoisaan opiskeluun -oppaasta. Oulun yliopiston sosiologian laitoksen sivuille on koottu linkkejä sekä ohjelmiin että kirjallisuuteen. Varsinkin FreeMindin käyttöön päätyneiden kannattaa selailla ohjelman wikiä, josta löytyy käyttöohjeita, esimerkkikarttoja sekä hyvä vinkkejä.

Ohjelmistoista FreeMind on ilmainen, ja voin omasta kokemuksestani suositella sit√§. Ohjelmaa kehitet√§√§n jatkuvasti ja sen ymp√§rille muodostunut kehitt√§jien ja k√§ytt√§jien verkosto takaa (ainakin l√§hivuosien t√§ht√§imell√§) ohjelman jatkuvuuden ja jonkinasteisen vertaistuen sen k√§ytt√∂√∂n. Tuo jo mainittu wiki on my√∂s eritt√§in hy√∂dyllinen. FreeMindin lis√§ksi on koeajan (yleens√§ n. kuukausi) ilmaiseksi toimivia ohjelmistoja, joiden lisenssit maksavat yleens√§ n. 50-200 ‚ā¨. N√§it√§ ovat mm. Buzanin markkinoima iMindmap, yrityksiss√§ suositt MindManager, HeadCase (vain Windows), Mindmapper sek√§ ensisijaisesti koululaisille suunnattu Inspiration. Muitakin ohjelmia ajatuskarttojen tekoon ja asioiden j√§rjestelyyn. FreeMind-ohjelman wiki-sivuilta l√∂ytyy hyv√§ lista n√§ist√§.

Kuten Buzanin ohjeistakin käy ilmi, olennaista on, että jokainen luo oman tyylinsä tehdä karttoja ja mm. kehittää omat värikoodinsa ja symbolinsa. Oman tyylin luominen taas vaatii harjoitusta, joten kannattaa ryhtyä puuhaan heti, kokeilla kartantekoa seuraavalla luennolla ja sen jälkeen vaikka kokeilla jäljentää kartta FreeMindilla niin että saa sen sähköisenä talteen.