Communication in a string quartet

Casa Paganini, Uni of Genoa

As I mentioned in the earlier post from the International Symposium on Performance Science, string quartets seem to be fashionable in music psychology, and for good reasons. They are perhaps the prototype of a chamber music ensemble, with lots of great pieces written for them, they are of an optimal size for such studies, and of course there are many professional quartets that have worked together for years, making them extremely interesting topics for research on coordination and interaction. A new study from Genoa looks at communication in a string quartet, using a cool setup.

Continue reading

Advertisements

Eine Kleine Yachtmusic – some fishy research

Rainbow trout

You might remember the famous salmon study by Bennett et al. (2009) (pdf), the classic demonstration of why corrections for multiple comparisons are vital in fMRI research. Yes, the one where the researchers found significant activation in parts of a salmon’s brain. Dead salmon’s brain to be exact.

Well, the trouts are back in town. This time the rainbow variety, and the study is about the good old Mozart effect. Continue reading

Innovative methods

Typewriter keys

Putting together a setup for an experiment is one of my favourite parts of the research process. I suppose it is because it is practical work, providing a nice balance to the usual sitting in front of the computer for hours and hours -routine that most of the rest of the process consists of. Also, it is the point where usually a lot of abstract planning gets its physical form – a moment of birth, in a way. Emotions are involved, usually frustration as things do not work, but in the end also satisfaction and sense of accomplishment when they finally do.

A very nerdy confession: I like to read the methods and especially the apparatus sections in research papers. Even if the study itself is strong mainly in meh-ness, there might be clever bits in the way the study was conducted. And, a lot of very clever stuff was done before everything was done with computers.

Continue reading

Suomi – musiikin havaitsemisen tutkimuksen suurvalta?

Music perception cover

Music perception on monitieteisen musiikintutkimuksen keskeinen ja arvostettu lehti. MP on toiminut kognitiivisen musiikintutkimuksen julkaisukanavana 80-luvun alkupuolelta lähtien, ja monet sen artikkeleista ovat tieteenalan keskeistä lukemistoa. Lehden vaikuttavuuskerroin on 1.742, mikä on pienen tutkimusalan lehdelle varsin hyvä. Laskennallista kerrointa tärkeämpää on kuitenkin, että lehti on todella korkeatasoinen, sen toimituskunta tekee huolellista työtä, vertaisarviointi on perusteellinen, ja ko. lehdessä julkaisemista pidetään alalla meriittinä.

Tästä syystä onkin hienoa, että lehden artikkelit on otettu systemaattiseen tarkasteluun. Suuren työn ovat tehneet Anna Tirovolas ja ohjaajansa Dan Levitin. He ovat käyneet läpi kaikki Music Perception -lehdessä julkaistut empiiriset artikkelit (384 kpl) vuosilta 1983-2010 (lehden perustamisesta tutkimuksen tekohetkeen) ja luokitelleet ne. Tutkimusdata ja luokitteluavain löytyvät esimerkillisesti verkosta.

Datasta löytyy paljon mielenkiintoisia asioita esimerkiksi käytettyjen koetehtävien, ärsykkeiden, musiikillisen materiaalin ja koehenkilöiden osalta. Valtaosa tutkimuksista on käyttänyt klassista musiikkia (51%), aikuisia (95%) ja/tai musiikillisesti koulutettuja (75%) koehenkilöitä ja havaitsemistehtäviä (74%). Tämä vahvistaa alan sisällä olevat käsitykset “perinteisestä” musiikkipsykologisesta tutkimuksesta. Kiinnostavasti yksittäisten äänten käyttö väheni, puheen ja visuaalisten ärsykkeiden käyttö nousi ajan myötä. Klassisen musiikin käytöllä oli myös laskeva (mutta ei tilastollisesti merkitsevä) trendi. Sen sijaan aineistosta ei havaittu, että musiikin havaitsemisen vs. tuottamisen käyttö tutkimuksen mittaristossa olisi muuttunut ajan myötä. Tätä tosin selittää ehkä lehden nimi ja fokus, musiikin esittämisen tutkimusta ja esimerkiksi musiikkia ja liikettä koskevaa tutkimusta on ehkä raportoitu enemmän muualla.Tutkimusaiheista melodian ja sävelkorkeuden havaitsemisen tutkimus on hiljalleen antanut tilaa rytmin ja ajoituksen tutkimukselle, joka on emootiotutkimuksen ohella tehnyt nousua viime vuosina. Myös MP:n kaikkein lainatuin artikkeli on rytmiin liittyvä, Povel & Essensin klassikko “Perception of Temporal Patterns“, jonka rytmikuvioluokittelua on käytetty apuna useissa alan tutkimuksissa.

Tutkimusryhmässämme on ehkä eniten riemastusta aiheuttanut kuitenkin osio, jossa tarkastellaan, mistä maasta tutkimukset ovat peräisin. Valtaosa Music Perception -lehden artikkeleista on peräisin lehdenkin kotimaasta USA:sta, mikä ei sinänsä yllätä. Tirovolasin ja Levitinin laboratorion kotipaikka Kanada sijoittuu tässä tilastossa kakkoseksi ennen Iso-Britanniaa, Hollantia ja Ranskaa. Suomi sijoittuu kärkikymmenikköön yhdeksänneksi ennen Ruotsia. USA on ylivoimainen, sen tuotanto on miltei yhtä suuri kuin kaikkien muiden yhteensä. Mutta, tarkasteltaessa tutkimusten määriä suhteutettuna maan väkilukuun, nousee yksi ylitse muiden:

Musiikin havaitsemistutkimukset maan väkilukuun suhteutettuna

Jee! Hyvä Suomi! Ja hyvä meidän huippuyksikkö!

Torilla tavataan

Torilla tavataan!

Tirovolas ja Levitin toteavat, että Suomen huikea ykkössija on pitkälti Mari Tervaniemen ja Petri Toiviaisen ja heidän tutkimusryhmiensä ansiota. Ladunavaajana toimi Mari Tervaniemi, jonka artikkeli “Absolute pitch and event-related brain potentials” (Tervaniemi, Alho, Paavilainen, Sams & Näätänen) julkaistiin 1993. Seuraavana listassa onkin jo Toiviaisen ja Tervaniemen yhteistyön tulos “Timbre similarity: Convergence of neural, behavioral, and computational approaches“, jossa mukana kirjoittajina myös Louhivuori, Saher, Huotilainen ja Näätänen. Petrin vuonna 1995 Music Perceptioniin kirjoittama artikkeli ei ole tilastoissa mukana, koska se perustuu hermoverkkosimulaatioon eikä koehenkilöiden käyttöön, eikä se siten täytä Tirovolasin ja Levitinin kriteereitä “empiirisestä” tutkimuksesta.

Mielenkiintoinen artikkeli, vaikka se perustuukin vain yhden lehden sisältöön eikä siten anna kattavaa kuvaa koko tieteenalasta. Ääriviivoja se kuitenkin piirtää ja tietysti on hieno nähdä myös, että suomalainen tutkimus on tällä alalla määrällisesti maailman huipulla. Toki se on sitä myös laadullisesti, eihän niitä huippuyksikköstatuksia turhasta myönnetä. 🙂

ResearchBlogging.org Tirovolas, A., & Levitin, D. (2011). Music Perception and Cognition Research from 1983 to 2010: A Categorical and Bibliometric Analysis of Empirical Articles in

Music Perception: An Interdisciplinary Journal, 29 (1), 23-36 DOI: 10.1525/mp.2011.29.1.23