Social eMotions @OuDance

Kävimme esittelemässä Koneen säätiön rahoittamaa Social eMotions -projektiamme Oulussa, OuDance-festivaalilla. Kerroimme Jarkko Lehmuksen kanssa projektin tavoitteista ja siitä, mitä olemme tähän mennessä tehneet. Tiivistetysti: tutkimme tunteita kehollisina, sosiaalisina ja dynaamisina ilmiöinä. Videolla Jarkko ja Johanna Nuutinen demonstroivat tutkimusta varten luotua liikemateriaalia, lisäksi näytämme pari liikedata-animaatiota ja kerromme muutenkin projektin etenemisestä. Esittelimme tutkimusta Oulun kulttuuritalo Valven aulassa juuri ennen illan tanssiesityksiä.

Social eMotions @ OuDance from Tommi Himberg on Vimeo.

Neurotiedekonferenssin antia

Hall crowd

Yleisö poistumassa suuresta salista keynote-luennon jälkeen.

Neuroscience 2014 on nyt ohi, ja huonostinukutun matkan jälkeen on takana myös hyvinnukuttu yö kotona, ja onkin aika hieman tehdä yhteenvetoa reissusta.  Continue reading

Suomi – musiikin havaitsemisen tutkimuksen suurvalta?

Music perception cover

Music perception on monitieteisen musiikintutkimuksen keskeinen ja arvostettu lehti. MP on toiminut kognitiivisen musiikintutkimuksen julkaisukanavana 80-luvun alkupuolelta lähtien, ja monet sen artikkeleista ovat tieteenalan keskeistä lukemistoa. Lehden vaikuttavuuskerroin on 1.742, mikä on pienen tutkimusalan lehdelle varsin hyvä. Laskennallista kerrointa tärkeämpää on kuitenkin, että lehti on todella korkeatasoinen, sen toimituskunta tekee huolellista työtä, vertaisarviointi on perusteellinen, ja ko. lehdessä julkaisemista pidetään alalla meriittinä.

Tästä syystä onkin hienoa, että lehden artikkelit on otettu systemaattiseen tarkasteluun. Suuren työn ovat tehneet Anna Tirovolas ja ohjaajansa Dan Levitin. He ovat käyneet läpi kaikki Music Perception -lehdessä julkaistut empiiriset artikkelit (384 kpl) vuosilta 1983-2010 (lehden perustamisesta tutkimuksen tekohetkeen) ja luokitelleet ne. Tutkimusdata ja luokitteluavain löytyvät esimerkillisesti verkosta.

Datasta löytyy paljon mielenkiintoisia asioita esimerkiksi käytettyjen koetehtävien, ärsykkeiden, musiikillisen materiaalin ja koehenkilöiden osalta. Valtaosa tutkimuksista on käyttänyt klassista musiikkia (51%), aikuisia (95%) ja/tai musiikillisesti koulutettuja (75%) koehenkilöitä ja havaitsemistehtäviä (74%). Tämä vahvistaa alan sisällä olevat käsitykset “perinteisestä” musiikkipsykologisesta tutkimuksesta. Kiinnostavasti yksittäisten äänten käyttö väheni, puheen ja visuaalisten ärsykkeiden käyttö nousi ajan myötä. Klassisen musiikin käytöllä oli myös laskeva (mutta ei tilastollisesti merkitsevä) trendi. Sen sijaan aineistosta ei havaittu, että musiikin havaitsemisen vs. tuottamisen käyttö tutkimuksen mittaristossa olisi muuttunut ajan myötä. Tätä tosin selittää ehkä lehden nimi ja fokus, musiikin esittämisen tutkimusta ja esimerkiksi musiikkia ja liikettä koskevaa tutkimusta on ehkä raportoitu enemmän muualla.Tutkimusaiheista melodian ja sävelkorkeuden havaitsemisen tutkimus on hiljalleen antanut tilaa rytmin ja ajoituksen tutkimukselle, joka on emootiotutkimuksen ohella tehnyt nousua viime vuosina. Myös MP:n kaikkein lainatuin artikkeli on rytmiin liittyvä, Povel & Essensin klassikko “Perception of Temporal Patterns“, jonka rytmikuvioluokittelua on käytetty apuna useissa alan tutkimuksissa.

Tutkimusryhmässämme on ehkä eniten riemastusta aiheuttanut kuitenkin osio, jossa tarkastellaan, mistä maasta tutkimukset ovat peräisin. Valtaosa Music Perception -lehden artikkeleista on peräisin lehdenkin kotimaasta USA:sta, mikä ei sinänsä yllätä. Tirovolasin ja Levitinin laboratorion kotipaikka Kanada sijoittuu tässä tilastossa kakkoseksi ennen Iso-Britanniaa, Hollantia ja Ranskaa. Suomi sijoittuu kärkikymmenikköön yhdeksänneksi ennen Ruotsia. USA on ylivoimainen, sen tuotanto on miltei yhtä suuri kuin kaikkien muiden yhteensä. Mutta, tarkasteltaessa tutkimusten määriä suhteutettuna maan väkilukuun, nousee yksi ylitse muiden:

Musiikin havaitsemistutkimukset maan väkilukuun suhteutettuna

Jee! Hyvä Suomi! Ja hyvä meidän huippuyksikkö!

Torilla tavataan

Torilla tavataan!

Tirovolas ja Levitin toteavat, että Suomen huikea ykkössija on pitkälti Mari Tervaniemen ja Petri Toiviaisen ja heidän tutkimusryhmiensä ansiota. Ladunavaajana toimi Mari Tervaniemi, jonka artikkeli “Absolute pitch and event-related brain potentials” (Tervaniemi, Alho, Paavilainen, Sams & Näätänen) julkaistiin 1993. Seuraavana listassa onkin jo Toiviaisen ja Tervaniemen yhteistyön tulos “Timbre similarity: Convergence of neural, behavioral, and computational approaches“, jossa mukana kirjoittajina myös Louhivuori, Saher, Huotilainen ja Näätänen. Petrin vuonna 1995 Music Perceptioniin kirjoittama artikkeli ei ole tilastoissa mukana, koska se perustuu hermoverkkosimulaatioon eikä koehenkilöiden käyttöön, eikä se siten täytä Tirovolasin ja Levitinin kriteereitä “empiirisestä” tutkimuksesta.

Mielenkiintoinen artikkeli, vaikka se perustuukin vain yhden lehden sisältöön eikä siten anna kattavaa kuvaa koko tieteenalasta. Ääriviivoja se kuitenkin piirtää ja tietysti on hieno nähdä myös, että suomalainen tutkimus on tällä alalla määrällisesti maailman huipulla. Toki se on sitä myös laadullisesti, eihän niitä huippuyksikköstatuksia turhasta myönnetä. 🙂

ResearchBlogging.org Tirovolas, A., & Levitin, D. (2011). Music Perception and Cognition Research from 1983 to 2010: A Categorical and Bibliometric Analysis of Empirical Articles in

Music Perception: An Interdisciplinary Journal, 29 (1), 23-36 DOI: 10.1525/mp.2011.29.1.23

Tutkijan työkalut 1 – Viitetietokannat

Icons

Kirjoitan tässä sarjassa opiskelijan ja tutkijan (tutkija = ikuinen opiskelija) elämää helpottavista uusista työkaluista. Tutkimustiedosta suurin osa löytyy jo verkosta ja sen löytämiseen ja jäsentämiseen on käytettävissä hyviä työkaluja. Samoin tutkijalle tärkeä verkostoituminen onnistuu pitkälti netissä. Tämä ei ole mikään kattava esittely tarjolla olevista systeemeistä, vaan pikemminkin suosittelulista työkaluista, joita itse hyödynnän tai olen kokeillut. Ehkä hieman epäloogisesti aloitan viitetietokannoista, ja annan metodikurssia silmälläpitäen hieman täsmällisempiä käyttöohjeita. Kommentit, vinkit ja omat kokemukset ovat erittäin tervetulleita!

Viitetietokannat: BibDesk ja RefWorks

Tutkimusraportin kirjoittamisessa yksi työläimmistä vaiheista on koota kaikki työssä käytetyt lähteet lähdeluetteloksi. Mikäli tämän haluaa tehdä käsin, on edessä hurja urakka: kaikkien lähdeviitteiden ja lähdeluettelon pitää olla pilkulleen oikein, lisäksi tekstissä olevien viitteiden ja lähdeluettelon on pidettävä yhtä. Ja jos lähdeluettelon luomisen jälkeen tekee tekstiin muutoksia, esimerkiksi lisää tai poistaa viitteitä, täytyy tarkistus tehdä uudestaan. Kandityötä laajemmassa raportissa tämän kaiken vaatima työmäärä muodostuu järjettömäksi, mutta onneksi on järjestelmiä, jotka tekevät tämän työn automaattisesti.

Continue reading

Graafit ja kuvat – onko koristeellisuudesta sittenkin etua?

Chart art vs. plain data

Esimerkki graafitaiteesta ja pelkistetystä datan esittelystä - Bateham et al. 2010

Proseminaari valmistautuu jälleen posterinäyttelyyn. Tutkimuksen päivää vietetään ensi tiistaina, 4.5., jolloin puoliltapäivin kajahtaa ilmoille MMT-konsertti. Konsertin jälkeen n. kello kaksi päästään sitten tutkimaan proseminaarilaisten postereita Musican kahviossa.

Samalla on myös työpöydällä paperi ICMPC-konferenssiin ja posteri esiteltäväksi huippuyksikön tieteelliselle neuvonantajakunnalle kesäkuussa, eli tieteellisen tiedon ja datan visualisointi on siis juuri nyt lähellä sydäntä. Olen yleensä visualisointiasioissa ollut Ed Tuften bandwagonissa, ja myös kaikenlaista “chart junkia” vastaan. Nyt on kuitenkin tutkittu, että graafien koristelu ei olisikaan vain huono juttu, vaan voi myös auttaa muistamista.

Continue reading

Tutkimuksen päivä ja Musiikki ja Tunteet -päivä

Laitoksella vietettiin perätysten kahta tutkimustulosten viestintään liittyvää päivää. Järjestyksessä toista Tutkimuksen päivää juhlittiin perjantaina 8. toukokuuta, ja lauantaina oli Brain Tuning -hankkeeseen liittyvän kansainvälisen Music & Emotion -tapahtuman vuoro.

Continue reading

Suomen Kansan eSävelmät

Laitos oli taas tänään hienosti esillä Helsingin Sanomissa, kun Pirkko Kotirinta kertoo kulttuurisivujen jutussaan eSävelmät-tietokannasta ja sen käyttömahdollisuuksista.

Esavelmat on Ilmari Krohnin toimittama kokoelma digitalisoituna. Kokoelma on toiminut lähinnä musiikin sisältöhaun testimateriaalina, mutta nyt se on verkossa, ja vihdoin muodossa, jossa sitä voivat nyt helpommin hyödyntää myös esim. kansanmusiikintutkijat. Kokoelman digitaalisuus mahdollistaa monenlaiset kokoelmatason analyysit, joiden myötä voi avautua mielenkiintoisia yhteistyömahdollisuuksia kansanmusiikintutkijoiden ja esim. kognitiotutkijoiden välille.