FreeMind for dummies

Suositun kirjasarjan inspiroimana olen koonnut alle perusohjeet käsitekarttojen luomisesta FreeMind-ohjelmalla. Tämän monimutkaisempia operaatioita ei esim. proseminaarin tiedonhankintatehtävän tekemiseen tarvita, vaikka FreeMindissa toiminnallisuutta riittää monimutkaistenkin karttojen tekemiseen.

Mikäli vaihtoehtona olisi tehdä kartta wordillä, säästää FreeMind aikaa ja hermoja vaikka joutuisikin opettelemaan uuden ohjelman. Toivottavasti ohjeet osoittautuvat hyödyllisiksi, kuulisin mielelläni kommentteja aiheesta. Ajatuksena on jossain vaiheessa täydentää näitä ohjeita, mikäli tarvetta syntyy. Lisäohjeita ja esimerkkejä nimenomaan FreeMindin käyttöön on löydettävissä projektin sivuilta, ja käsitekartoista yleensä tuossa aiemmassa postauksessa mainituista linkeistä.

1) Ohjelmiston asentaminen

FreeMind toimii Windows-koneissa, Maceissa ja Linux-koneissa. Ohjelman voi ladata täältä. Lataussivulla on myös asennusohjeet, asentaminen on yksinkertaista.

2) Uusi kartta

Kun käynnistät ohjelman, avautuu näytölle allaolevan kuvan mukainen uusi kartta.

Näitä pääsoluja (root node) on kussakin kartassa vain yksi. Ensimmäinen askel on editoida tähän soluun käsitekarttasi otsikko, vaikkapa “Musiikki ja amusia”, “Kulttuurivienti lähetystöjen näkökulmasta”, “Free jazzin synty ja ihmisoikeuskysymykset” tai “Käsitekartta” kuten alla esimerkissä. Tämä tapahtuu klikkaamalla solua, kirjoittamalla nimi ja painamalla enteriä. Kirjoittamisen ajaksi solun muoto muuttuu ns. editointimoodiin, eli allaolevan kuvan mukaiseksi.

Kun nyt tallennat kartan (ctrl-S (Win) tai omppu-S (Mac)), se ehdottaa tätä nimeä myös kartan tiedostonimeksi. Tämän tiedostonimen voit toki valita vapaasti ilman että se muuttaa pääsolun sisältöä.

3) Oksien lisääminen ja muokkaaminen

FreeMind voi lisätä kahdenlaisia soluja: lapsia (child node) ja sisaruksia (sibling node). Kuten loogista on, lapsisolu on hierarkiassa alemmalla tasolla, sisarussolu taas samalla tasolla.

Soluja voit lisätä niin, että valitset solun, johon lisättävä solu liittyy, aluksi tietysti pääsolun. Valitseminen tapahtuu vain viemällä hiiren osoitin pääsolun ylle, sitä ei siis tarvitse klikata. Mikäli klikkaat solua, se avautuu editointimoodiin, jolloin voit muuttaa soluun tehtyä kirjoitusta. Viemällä hiiren osoitin solun päälle se muuttuu harmaaksi (kuten ‘Child node’ ylläolevassa kuvassa tai pääsolu ensimmäisessä kuvassa). Tämän jälkeen valitse valikosta “Insert” kohta ‘New Child Node’ (kuva alla). Pääsoluun avautuu nyt uusi haara, ja tämä uusi solu on heti editointimoodissa, joten voit kirjoittaa siihen jotain, ja enteriä painamalla teksti tallentuu soluun.

Tämän enempää ei ohjelmasta oikeastaan tarvitse opetella, sillä sama logiikka toimii koko ajan, ja toimintoja toistetaan kunnes kartta on valmis. Ylläolevassa esimerkissä ‘Child’s Sibling’ solu on luotu niin, että ‘Child node’ on ollut valittuna, ja Insert-valikosta on valittu ‘New Sibling Node’. Oletuksena on, että sisarussolu lisätään valitun solun alapuolelle. Mikäli haluaisin lisätä sisarussolun tämänhetkisen solun yläpuolelle, pitäisi valita vaihtoehto ‘New Previous Sibling Node’.

Nämä sisarussolut siis tulevat kaikki allekkain, ja mikäli karttaan lisää soluja vain tämän sisarussolutoiminnon kautta, tulee siitä yksipuolinen. Tämä ongelma kierretään sillä, että haluttaessa solu toiselle puolelle, valitaankin taas pääsolu ja lisätään sille uusi lapsisolu. Ohjelma automaattisesti pyrkii pitämään eri puolet tasapainossa, eli se lisää solun sille puolelle, jolla niitä on vähemmän. Näin syntyy allaolevan kaltainen kartta.

Näitä oksanhaaroja voi liikutella viemällä hiiren osoitin kuvan osoittamaan paikkaan “oksanhankaan”. Pitämällä hiiren nappia pohjassa voi kyseistä oksaa siirtää haluamaansa paikkaan. Haaroja ei voi kuitenkaan siirtää päällekkäin eikä toistensa yli, joten siirrettäessä vaikkapa tuota ‘Child Nodea’ alaspäin, liikkuisi myös ‘Child’s Sibling’ alaspäin.

Haaroja on mahdollista siirrellä tasolta ja puolelta toiselle myös tavanomaisten kopioi-leikkaa-liimaa -toimintojen avulla. Näitä käytettäessä kannattaa kuitenkin tallentaa kartta ensin. Ei-toivotut muutokset voi peruuttaa käyttämällä ‘Edit’-valikosta löytyvää ‘undo’-toimintoa (näppäinoikotie Ctrl-Z (Win) tai omppu-Z (Mac)).

Haaroja voi lisätä hierarkiaan niin monta tasoa kuin tarvitsee. Joka tasolla pätee tuo sama mekanismi: aktivoidaan se solu, johon uuden solun halutaan liittyvän ja valitaan sitten halutaanko uuden solun olevan samalla vai alemmalla tasolla.

4. Hyödylliset näppäinoikopolut ja muut vinkit

Tuolta Insert-valikon kautta kulkeminen käy vaikeaksi etenkin kun ruutu alkaa täyttyä soluista. Helposti tulee ohimennen valittua joku muu solu kuin mikä alunperin oli tarkoitus valita. Mikäli tämä vain solua osoittamalla tapahtuva aktivointi käy hermoille, voi ohjelman asetuksista vaihtaa sen toimimaan niin, että solu aktivoituu vasta kun sitä klikkaa. Soluja voi kuitenkin lisätä äärimmäisen yksinkertaisesti suoraan näppäimistöltä.

Uuden lapsisolun lisääminen tapahtuu painamalla tab-näppäintä, siis sitä q-kirjaimen oikealla puolella olevaa. Uuden sisarussolun taas saa painamalla enteriä. Sisarussolun saa lisättyä nykyisen solun yläpuolelle painamalla vaihto-enter. Helpompaa kuin heinänteko, ainakin minulle, joka en osaa tehdä heinää.

Soluja voi helposti värittää ja niihin lisätä symboleja ruudun vasemmassa laidassa olevasta listasta aktivoimalla solun ja klikkaamalla haluttua symbolia.

Soluihin voi lisätä muistiinpanoja aktivoimalla sen ja valitsemalla Insert-valikosta alimman kohdan eli ‘Note’. Se avaa ruudun alalaitaan laatikon, jonne voi tehdä sellaisia muistiinpanoja, mitkä eivät itse soluun sovi. Muistiinpanot tallentuvat automaattisesti, ja siirryttäessä toiseen soluun tuo muistiinpanolaatikko sulkeutuu. Kyseiseen soluun ilmestyy muistiinpanoja tarkoittava symboli. Näin voit nähdä, missä soluista on muistiinpanoja. Solun muistiinpanolaatikko aukeaa kun aktivoit ko. solun. Soluihin voi lisätä myös linkkejä tai kuvia.

Solujen tekstityyppiä voi muokata, sen fonttia ja kirjasinkokoa säätää. Tämä tapahtuu samoin kuin tekstinkäsittelyohjelmissa, aktivoidaan solu ja valitaan muutokset työkalupalkin toiminnoista tai Format-valikon alta. Voit muokata kaikkia soluja yhtä aikaa valitsemalla “Select All” Edit-valikosta tai käyttämällä näppäinyhdistelmää Ctrl-A (tai omppu-A mac-koneilla). Ohjelman Format-valikosta löytyy myös toiminto ‘Automatic Layout’, joka tekee karttaan automaattisesti tiettyjä muotoiluja, se esim. porrastaa fonttikoot hierarkiatason mukaan jne.

Hiirtä ei lopulta tarvitse mihinkään muuhun kuin kartan haarojen siirtelyyn. Nuolinäppäimillä voi siirtyä solusta toiseen, F2-näppäin avaa solun tekstin editointimoodiin ja tabulaattorilla ja enterillä saa lisää soluja tarpeen mukaan. Pienellä harjoituksella kartta täyttyy sitä mukaa kuin ajatus juoksee; wordillä käsitekarttoja rustattaessa ei näin todellakaan ole.

5. Karttojen tallentaminen ja lähettäminen

FreeMind-ohjelmalla on oma tallennusformaatti, jonka avaamiseen tietysti tarvitaan FreeMind-ohjelma. Eli prosemman tiedonhankintatehtävää tekevät: Hannelelle karttoja lähettäessänne täytyy kartat tallentaa johonkin muuhun formaattiin. File-valikosta valitaan ‘Export’ jolloin kartta voidaan muuntaa joko JPEG tai PNG kuvaksi. Mac-koneilla ja varustuksesta riippuen myös joillain PC-koneilla kartan voi tulostaa PDF-muotoon.

Kommentit, kysymykset ja palaute ovat toivottavia…