Viimeisellä luennolla 17 opiskelijaa täytti kurssipalautteen. Alla kooste keskeisimmistä tuloksista. Oppimispäiväkirjoista saan vielä täsmällisempää sisällöllistä palautetta siitä, mitkä asiat sain opetettua kunnolla ja mitkä jäivät epäselviksi. Kaikella palautteella on erittäin suuri merkitys ja vaikutus – ensimmäistä vuotta opettavana koen, etten vielä osaa tätä puolta työstäni kunnolla (tutkimus on myös jatkuvaa oppimista, mutta siinä olen mielestäni hieman vakaammalla pohjalla). Tämä kurssi oli siis myös minulle opettavainen. Jo nyt tiedän, että tekisin muutamia asioita toisin ensi kerralla, ja palaute auttaa tässä kehitystyössä valtavasti. Kiitos siis kaikille palautteen antajille. Muistakaa antaa palautetta jatkossakin, ja antakaa sitä myös muille opettajille, myös silloin, jos he eivät sitä erikseen muista pyytää. Laitoksen anonyymi palautesivu on liian vähällä käytöllä: jokainen palaute luetaan, jokainen palaute vaikuttaa.
MUSS034 / MKAA071 Musiikkipsykologia – palautteen analyysi
Yleiskuva
Ensin tämä “numeroaineisto”, eli kurssin arviointia adjektiiviparein. Tässähän oli siis käytettävissä viisiportainen asteikko.
Kuvassa laatikko edustaa vastausten keskiarvoa ja hipsut keskihajontaa; siis mitä pidemmät hipsut, sitä enemmän vastauksissa oli hajontaa ao. kysymyksen kohdalla. Kurssin tiiviydestä käsitykset siis vaihtelivat varsin paljon, kun taas vastaajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että kurssi oli varsin suuritöinen ja vaikeahko. Kurssin koettiin antaneen uusia näkökulmia ja olleen varsin mielenkiintoinen. Sitä pidettiin myös sinänsä tarpeellisena ja suositeltavana.
Arviot
Seuraavassa osiossa pyydettiin arvioita kurssin eri osa-alueista asteikolla erittäin hyvä – hyvä – siltä väliltä – huono – erittäin huono. Tässä kuvassa erittäin hyvää vastaa arvo 5 ja erittäin huonoa y-akselin leikkauskohta eli arvo 1. Pylväät kuvaavat arvioiden keskiarvoa, ja hipsut jälleen keskihajontaa.
Yleisarvosanaksi kurssi sai nelosen, mikä on varsin hyvä tulos. Parhaat arviot keräsi kurssin sisältö yleensä, heikoimmin jaettu kirjallisuus sekä seminaarit. Alla hieman arviointia tuloksista, lomakkeen sanallisten kommenttien valossa.
Sisältö
Kurssin sisältöä pidettiin laajana, kattavana yleiskuvauksena aiheesta. Toisaalta sisältöä pidettiin osin pintapuolisena ja eri osa-alueista toivottiin omia kursseja. Joidenkin mielestä kurssi painottui liiaksi kognitiopuolelle, ja etenkin neurotieteisiin liittyviä sisältöjä pidettiin liian vaikeina. Ylipäänsä sisältöä pidettiin kiinnostavana ja useimmat oppivat paljon uutta, myös tutuista asioista tuli uusia näkökulmia. Kommentteja tuli myös siitä, että yleisen antropologisen, sosiaalipsykologisen tai kognitiivisen asian sijaan olisi pitänyt puhua enemmän nimenomaan musiikista.
Oma kommenttini: Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että noiden yleisten teorioiden kytkeminen musiikkiin ja musiikintutkimukseen jäi puolitiehen. Ajatus oli lähteä liikkelle yleisestä ja siirtyä yksityiskohtaiseen (=musiikkiin), mutta luulen, että parempi olisi lähteä musiikillisista ilmiöistä käsin ja selittää niitä tarvittaessa yleisemmillä teorioilla. Pidän välttämättömänä, että nykyaikainen musiikkipsykologian kurssi pitää sisällään myös neurotieteitä, siinä määrin tärkeä (ja yhä kasvava) tuo tutkimusala on nykyään. Ala on toki vaikea pureskeltava ensimaistamisella, joten täytyy nyt pohtia, miten jatkossa voisi tämän opettaa paremmin.
Suoritustavat
(Vastaajista lähes kaikki olivat tekemässä oppimispäiväkirjaan pohjautuvaa suoritusta.) Jotkut pitävät oppimispäiväkirjaa hyvänä tapana suorittaa kursseja, kun taas toisilla niitä alkaa jo tursuta korvista. Kaivattiin ainakin vaihtoehdoksi esseesuoritusta tai jopa tenttiä. Tosin jotkut huomauttivat, että aiheen laajuus tekee siitä sopivan juuri oppimispäiväkirjalla suoritettavaksi, tenttiin olisi liikaa asiaa. Myös vuorovaikutteisuutta kaivattiin.
Oma kommenttini: Näyttää siltä, että oppimispäiväkirja on vallannut alaa niin, että niitä tosiaan teetetään lähes joka kurssilla; oppimispäiväkirjaväsymystä onkin ymmärrettävästi havaittavissa. Olen lukenut tähän mennessä palautetut oppimispäiväkirjat nyt kursorisesti läpi, ja niistä näkee kyllä, että juuri laajaan yleiskuvaan niillä pääsee, mutta yhteen aiheeseen syvemmälle pureutumiseen niistä ei tietysti ole. Monille opiskelijoille varmasti omien tutkimusintressienkin valossa tuollainen syvemmälle porautuva esseesuoritus olisi ollut tässä sopivampi. Jatkossa on varmasti mielekästä tarjota vaihtoehtoja myös kurssin sisällä, nythän tämänkin kurssin voi suorittaa esseesuorituksena järjestetyn opetuksen ulkopuolella. Tämän esseemuotoisen suorituksen voisi kytkeä myös kurssiin ja tarjota esim. jonkinlaista kevyen oppimispäiväkirjan ja esseesuoritusten / esitelmän hybridiä.
Materiaalit
Luentokalvoja toivottiin pdf-muodossa, Optiman lyhyet “introt” seminaarien ja luentojen teemoihin koettiin hyödyllisiksi. Monia luettaviksi tarjottuja artikkeleita pidettiin vaikeaselkoisina, osin teemojensa (erit. neurotieteelliset) ja osin kielensä (lähes kaikki oli englanniksi) takia.
Oma kommenttini: Kiitos pdf-formaattia toivoneelle kommentoijalle, tulen jatkossa laittamaan diat nimenomaan siinä muodossa. Nyt tuntuu ihan hölmöltä, mutta jotenkin en tullut edes ajatelleeksi, että ppt olisi huono formaatti, vaikka yleensä yritänkin ajatella “yhteensopivasti”. Luettavaksi valittavien artikkeleiden valinta oli kurssia valmistellessa ehdottomasti vaikein osuus. Suurin osa uudesta tutkimuksesta on englanniksi, mutta jatkossa yritän hyödyntää rajatusti saatavilla olevaa suomenkielistä materiaalia paremmin. Yritän myös etsiä vaihtoehtoja erityisen vaikeiksi tai vähän musiikkiin viittaaviksi koetuille artikkeleille. Tutkimusraporttien määrää yritän myös vähentää ja lisätä teemoja yleisemmin käsitteleviä tekstejä.
Luennot
Erityistä kiitosta sai se, että kurssilla oli useampia luennoitsijoita. Tämä toi sekä vaihtelua rutiiniin että nähtäville erilaisia näkökulmia. Osa piti luentoja liian yksinkertaisina, osa oli tyytyväinen. Sain myös pyyhkeitä luentojen venymisestä yliajalle.
Oma kommenttini: Jatkossakin olisi minusta hyvä, että asioista parhaiten tietävät niistä myös luennoisivat. Tämä ei välttämättä ole aina mahdollista, mutta olen toki tyytyväinen, että se voitiin toteuttaa nyt ja että siihen oltiin tyytyväisiä. Jatkossa varmaan yritämme kaikki olla paremmin ajoissa, sekä luennon alkaessa että sen päättyessä. 🙂
Seminaarit
Ajatusta luentojen teemoja syventävistä seminaareista pidettiin yleisesti hyvänä ja seminaarien mahdollistamaa keskustelua tervetulleena. Sen sijaan moni koki, että tekstit olivat liian vaikeita, ja alustusten teko ja keskusteluun osallistuminen oli hankalaa.
Oma kommenttini: Tekstien vaikeus tuotti koko tälle työskentelymuodolle harmia. Seminaarit kääntyivät lähes täysin tekstien tulkinnaksi ja aika kului niiden ymmärtämiseen, eikä aikaa keskustelulle ja yhdessä pohtimiselle juuri jäänyt. Tätä vaikeutti osaltaan myös se, että joka kerta siirryttiin uuteen aiheeseen, jolloin edelliskerralla keskusteltua ei voitu juurikaan hyödyntää seuraavilla kerroilla. Sinänsä osallistujat tekivät kyllä urheita suorituksia vaikeiden tekstien kanssa, ja ymmärrän kyllä turhautumiset, joita tuli teknisen sanaston ja hankalan käsitteistön ja aiheiden kanssa. Seuraavaa kertaa silmällä pitäen, tämä osio tulee läpikäymään suurimmant muutokset.
Lopuksi
Oppimispäiväkirjoista imen vielä palautetta yksittäisten luentojen ja seminaarien sisällöistä. Kirjoitan tänne yleisiä sisältökommentteja, kunhan saan luettua kaikki päiväkirjat ja esseet. Kurssin teema koettiin kiinnostavaksi, ja toteutuskin sai ainakin kohteliaan kiittävän arvion. Paljon on matkaa vielä erinomaiseen musiikkipsykologian kurssiin, mutta sekin on tulevina vuosina tulossa, toivottavasti jo ensi kerralla. Kiitos kaikille osallistujille, nähdään muilla kursseilla!
Synchronised Minds 